Sanat
Käsilamppu, välinimi, jokaeläin Käsilamppu, välinimi, jokaeläin – Lasten omia yhdyssanoja
Klaus Laalo
Lapset muodostavat uudissanoja täyttämään vielä kehittyvän sanavarastonsa aukkoja. Uusiin ilmauksiin he ottavat ennakkoluulottomasti ja luovasti mallia tutusta sanastosta. Yksi uudissanatyyppi ovat yhdyssanat, joista suurin osa on lasten kielessä substantiiveja.
Kielen opetus ja oppiminen
Hattujen sota – suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
suhuäänteiden merkinnän vaiheita ja vaikeuksia
Petri Lauerma
Suomen kielen omaperäisessä sanastossa on vain yksi s-äänne, mutta lainasanojen mukana suomeen ovat tulleet myös suhu-s eli š sekä suhu-z eli ž. Varsinkin suhu-s:n merkintä – š, sh vai s – on ollut kielenhuollossa jo yli vuosisadan mittainen pulma.
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo
Taina Pitkänen
Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?
Kieli ja työelämä
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Kielihistoriaa kevyellä mutta syvällisellä otteella
Henri Satokangas
Tiedetoimittaja Topias Haikalan teos Kielet ennen meitä istuttaa lukijan jutustelemaan kielentutkijoiden kanssa.
Julkaisuja
Yläaste, yläkoulu ja perusopetuksen vuosiluokat 7–9
Henna Makkonen-Craig
Milloin yläaste muuttui yläkouluksi? Voiko kumpaakin nimitystä käyttää edelleen, entä millaisiin tilanteisiin ne sopivat? Mitä ilmauksia esimerkiksi toimittajien kannattaisi käyttää käsiteltäessä koulun asioita?
Sananvalinta
”Käteviä käyttää jutellessa toisten ruotsinsuomalaisten kanssa” Ruotsinsuomen oma sanasto ja siihen liittyvät asenteet
Tarja Larsson
Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uusia sanoja syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanoja luodaan myös tietoisesti, kun Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimien kääntämisestä.
Vähemmistökielet
Töljy-nimen arvoitus
Marjatta Palander
Pohjois-Karjalan länsiosissa on useita Töljy-alkuisia paikannimiä, mutta sanan merkitys on nykypäivänä monille vieras.
Paikannimet
Pardon my French
valloittava englanti onkin ranskaa
Tuija Vertainen
Englannin kieli tuntuu valloittaneen suomalaiset työpaikat, kahvilat ja katukuvan. Yritysmaailmasta yleiskieleen levinnyt finglish ärsyttää monia. Kaikki suomen anglismit eivät kuitenkaan ole englantilaislähtöisiä, vaan niistä monen tarina alkaa keskiajan Ranskasta.
Sanojen taustaa
”Lisää vettä moottoriin!”
Tarkkana kielikuvien käytössä
Matti Punttila
Kielikuvat elävöittävät tekstiä, mutta aina kirjoittaja ei onnistu niiden käytössä. Epäonnistuneetkin kielikuvat voivat silti olla opettavaisia ja jopa hauskoja. Matti Punttila on käsitellyt ”kielikuvien salakarikoita” aiemmin Kielikellossa kirjoituksessaan ”Voittajan käsi kohoaa salkoon”, josta tuli lukijoiden suosikki. Nyt hän palaa aiheeseen.
Sanonnat ja fraasit
