Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
– Virastoissa monesti kysytään, että mikä sun sukunimi olikaan. Sitten kun sanon Helsinki, sanotaan mutta että sukunimi, ja sanon niin se on se Helsinki. Ehkä jos asuisi vaikka Espoossa, niin ymmärrettäisiin paremmin, helsinkiläinen Margarita Helsinki nauraa. Hänen sukunimenvaihdoksestaan kertoi viime vuonna Helsingin Sanomat.
Täysin uusi nimi tuntui luontevimmalta vaihtoehdolta avioeron jälkeen, kun silloinen Margarita Lappalainen ei halunnut jatkaa ex-miehensä nimellä, ja tyttönimeenkään paluu ei tuntunut mukavalta.
Silloin mieleen tuli vanha käytäntö, että nimi otetaan asuinpaikan mukaan.
– Asuin Helsingissä ja Helsinki-nimi ei ollut kenelläkään käytössä, mikä oli minusta aivan uskomatonta. Päätin kokeilla jos sen voisi saada ja se onnistui, Helsinki kertoo.
"Toihan on tosi hienoa"
Pian nimenvaihdoksen jälkeen Helsinki sai huomata, että harvinainen sukunimi ei todellakaan jää huomiotta.
– On tullut sellaisia kivojakin kommentteja, että "vitsi kun olisi itsekin tajunnut, että toihan on tosi hienoa". Negatiivisiakin kommentteja on tullut, mutta aika vähän.
Hän myöntää, että Helsingin kaltaisen sukunimen ottaminen ei ole jokaisen juttu.
– Kyllä tällainen nimi kertoo persoonasta, minkälainen ihminen haluaa sellaisen nimen, josta pitää montakin kertaa keskustella.
Harvinainen nimi on saanut hänet jopa miettimään käytöstään.
– Jos esimerkiksi keskustelen sosiaalisessa mediassa tai asioin jollain tiskillä, niin on sellainen tunne, että pitää miettiä mitä sanoo tai miten käyttäytyy. Kun ei ole ketään muuta ihmistä kuin sinä sen nimisenä, niin jää helpommin mieleen
Ensimmäinen Helsinkinä syntynyt
Margarita Helsingin ja hänen puolisonsa Petteri Karjalaisen kolmen kuukauden ikäinen Aurora Amelie -tytär on ensimmäinen Helsinki-nimisenä syntynyt suomalainen.
– Aurora kasvaa tämän nimen kanssa. Uskon, että hän on samalla tavalla ylpeä nimestään, kuin me vanhemmatkin, Helsinki pohtii.
Itse hän kertoo viihtyvänsä nimessään.
– Minulle tämän nimen saaminen on tuntunut tosi hyvältä ja ihan uskomattomalta. Se tuntuu luonnolliselta, kun olen Helsingissä syntynyt ja asunut aina. Ajattelen, että jos muuttaisin johonkin muualle, niin Helsinki seuraisi mukanani. Riippumatta siitä, missä asun, on Helsinki kuitenkin minun syntymäkuntani, ja sillä tavalla pysyy aina rakkaana.
Sukunimensä saamasta huomiosta hän ei aio ottaa mitään stressiä tai suorituspaineita.
– Ei ole tullut mieleen, että pitäisi tehdä jotain suurta tämän nimen ansiosta. Jätetään se sitten lapsille, Margarita Helsinki naurahtaa.
Eniten sukunimikaimoja Salolla
Suomen kunnista yli puolen, eli 182 kunnan nimi on myös jonkun sukunimi tai on aiemmin ollut käytössä sukunimenä.
Eniten nimikaimoja on varsinaissuomalaisella Salon kunnalla. Suomessa ja ulkomailla asuu kaikkiaan yli 13 300 Saloa. Seuraavaksi yleisimmät kuntien sukunimikaimat ovat Lahtia (reilut 7800) ja Nousiaisia (reilut 4300).
Suurimmalla osalla kunnista nimikaimoja on joitakin kymmeniä tai satoja. Tällaisia kuntia ovat esimerkiksi Ulvila, Sulkava, Turku ja Hattula.
Harvinaisia, korkeintaan viiden nimikaiman kuntia ovat muun muassa Isokyrö, Keitele, Liperi, Parkano, Sysmä ja Utsjoki.
Kuntia, joiden nimi ei ole lainkaan sukunimikäytössä ovat muun muassa Hyvinkää, Kauhajoki, Savonlinna, Tuusula ja Ähtäri.
Kaikki kunnat eivät kelpaa sukunimiksi
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan kaikkiaan 129 Suomen kunnan nimi ei ole koskaan ollut sukunimenä käytössä. Tämä ei tarkoita sitä, että jokainen niistä olisi haettavissa sukunimeksi.
Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen erityisasiantuntija Sirkka Paikkala kertoo, että sukunimeksi haettavan uudisnimen on oltava kotimaisen nimikäytännön ja nykyisen oikeinkirjoituksen mukainen. Siten esimerkiksi lappilaiskunta Ylitornio ei kelpaisi todennäköisesti uudisnimeksi kirjoitusasunsa vuoksi.
– Ylitorniossa kuuluisi yhdysmerkki väliin ja Tornio isolla kirjaimella. Ylitornio ja Alatornio edustavat vanhaa kirjoitustapaa ja vakiintuneisuutensa vuoksi niiden on annettu säilyä, Paikkala sanoo.
Suomalaisen nimikäytännön vastaisuuden vuoksi esimerkiksi Uusikaupunki-nimeä ei todennäköisesti hyväksyttäisi sukunimeksi.
Nimenmuutos haetaan maistraatista
Sukunimen muutosta on haettava maistraatista ja nimenmuutos maksaa tällä hetkellä 101 euroa.
Jos hakee nimekseen väestötietojärjestelmälle täysin uutta nimeä, kuten Tyrnävää, maistraatti voi pyytää lausunnon oikeusministeriön nimilautakunnasta. Se joko puoltaa tai on puoltamatta hakemusta. Uuden nimen käyttöönotosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä, ja nimenmuuttajan on maksettava ilmoitus.
Uudeksi sukunimeksi voi hakea väestötietojärjestelmässä jo olevaa nimeä, jos se on omalla suvulla käytössä itsestä lukien korkeintaan viisi sukupolvea taaksepäin. Kaikki sukunimet on suojattu Suomessa tällä tavoin.
Kolmas nimityyppi ovat sukunimet, jotka ovat olleet väestötietojärjestelmässä, mutta niiden käyttäjät ovat kuolleet. Niiden osalta käytäntö on Paikkalan mukaan juuri muuttumassa.
– Aiemmin on ollut sellainen käytäntö, että jos on hiljattain kuolleita, niin nimelle on pidetty jonkinlaista suojaa. Näin nimi ei mene vieraalle, jos suvussa onkin joku joka haluaa nimen.
Uudessa, ensi vuoden alusta voimaan tulevassa nimilaissa kaikki nimet, jotka eivät ole enää käytössä, eivät ole millään tavoin suojattuja. Tässä on yksi poikkeus.
– Ellei kyse ole historiallisesti tunnetun suvun ja henkilön nimestä. Niillä on erityissuoja edelleen, Paikkala sanoo.
