PEKING Kirjailija Yang Hengjun ei välittänyt ystäviensä varoituksista. Hän pakkasi laukkunsa ja nousi vaimonsa ja tyttärensä kanssa koneeseen New Yorkissa.
Lento Etelä-Kiinan Guangzhouhun laskeutui 19. tammikuuta. Yangin oli tarkoitus jatkaa matkaansa Shanghaihin, mutta sinne hän ei koskaan päässyt.
Yangia tultiin hakemaan, kun hän jonotti lentokentällä maahantuloselvitykseen perheensä kanssa. Agentteja oli kymmenkunta, kertoi silminnäkijä Sydney Morning Herald -lehdelle.
Hetkeen kukaan ei ollut varma, minne Yang oli viety.
Neljän päivän päästä Australian hallitus vahvisti, että Kiinan viranomaiset olivat pidättäneet 53-vuotiaan kirjailijan. Ystävät olivat olleet oikeassa. Toisin kun Yang oli heille vakuuttanut, hän oli ollut Kiinan viranomaisten listalla.
Kiinassa syntynyt Yang on ollut Australian kansalainen 2000-luvun alusta asti. Nykyisin hän asuu New Yorkissa, missä hän toimii Columbian yliopiston tutkijana.
Aiemmin Kiinan ulkoministeriössä työskennellyt Yang on tunnettu Kiinan johdon arvostelija ja demokratian puolustaja. Tosin viime aikoina hän on ollut sanoissaan varovaisempi, arvioi sanomalehti The New York Times.
Ehkä siksi Yang uskoi, että hän olisi Kiinassa turvassa.
Näyttelijä katosi somesta, valokuvaaja Xinjiangista
Yangin tarinasta voi toistaa lukemattomia versioita.
Kiinan viranomaiset ovat pidättäneet maan johtoa arvostelleita ennenkin, mutta trendi on vahvistunut presidentti Xi Jinpingin valtakaudella. Toimet ovat kohdistuneet sekä ulkomaalaisiin että ulkomaille muuttaneisiin ja Kiinassa asuviin kiinalaisiin.
Viime vuonna Kiinassa katosivat muun muassa kuuluisa näyttelijä Fan Bingbing ja Interpolin kiinalainen johtaja Meng Hongwei. Molemmat ovat Kiinan kansalaisia.
Fan ilmestyi kuukausien jälkeen takaisin sosiaaliseen mediaan pyytämään anteeksi veropetoksiaan ja kehumaan Kiina ja sitä johtavaa kommunistista puoluetta.
Meng taas löytyi kiinalaisviranomaisten huostasta Pekingistä. Häntä syytetään rikoksesta ja lahjusten ottamisesta.
Moni tapaus on yhä hämärän peitossa. Valokuvaaja Lu Guangin, 57,syytteitä ei ole vieläkään kerrottu julkisesti. Hän katosi Kiinan kaakkoisosissa Xinjiangin maakunnassa marraskuun alussa.
Lu kuvasi vuosikymmenten ajan Kiinan massiivisia ympäristötuhoja. Hän voitti kolme kertaa maailman suurimman ja arvostetuimman lehtikuvakatselmuksen, World Press Photo -kilpailun.
Lokakuun lopussa Lu matkusti Xinjiangiin, jonne hänet oli kutsuttu vieraaksi useisiin valokuvatapahtumiin.
Marraskuun 3. päivän jälkeen Lusta ei ole kuulunut mitään. Hänen vaimonsa Xu Xiaoli sai myöhemmin kuulla, että turvallisuusviranomaiset olivat pidättäneet hänen miehensä Kashgarissa.
Xinjiang on Kiinan valvotuin alue siellä asuvan uiguuri-vähemmistön vuoksi. Toimittajien työtä maakunnassa valvotaan herkeämättä. Xun mukaan hänen miehellään ei ollut aikeita kuvata Xinjiangissa mitään arkaluontoista.
Tapaus oli silti varsin perinteinen. Lun valokuvat eivät piirrä Kiinasta mairittelevaa kuvaa.
Kiinan kommunistinen puolue haluaa kertoa Kiinasta vain hyvää ja se siivoaa usein vastustajat ja kriitikot vähin äänin talteen.
Meng pidätettiin, kanadalaisia katosi
Loppuvuodesta teknologiayhtiö Huawein tapaus muistutti jälleen, että Kiina käyttää pidätyksiä myös ulkopolitiikan välineenä.
Kanadalaisia alkoi kadota Kiinassa, sen jälkeen kun Huawein talousjohtaja Meng Wanzhou pidätettiin Vancouverissa Yhdysvaltain pyynnöstä.
Ensimmäisenä katosivat entinen kanadalaisdiplomaatti Michael Kovrig ja Kiinassa asunut konsultti Michael Spavor, joka järjesti matkoja Pohjois-Koreaan.
Joulukuun puolivälissä Kiina vahvisti pidättäneensä miehet, koska heidän katsottiin uhanneen Kiinan kansallista turvallisuutta. Juuri tämä syytös on kuultu usein, kun Kiina on pidättänyt ulkomaalaisia.
Kiina ei ole myöntänyt, että pidätykset olisivat vastatoimi Meng Wanzhoun pidätykselle, mutta ajallisesti yhteys on ilmeinen. Kiina oli uhannut Kanadaa vakavilla seurauksilla, jos Mengiä ei vapautettaisi.
Tammikuussa Kanada vahvisti, että yhteensä 13 sen kansalaista on pidätetty Kiinassa Mengin jälkeen. Kymmenen heistä on vapautettu. Kovrig ja Spavor ovat tiettävästi yhä pidätettyinä. Kiinan syyttäjänviranomaisen mukaan he ovat “rikkoneet lakia epäilyksettä”.
Kiinan ja Kanadan välit ovat olleet Huawein tapauksen vuoksi kireät. Pidätysten lisäksi Kiina on tuominnut yhden maassa jo aiemmin vankeusrangaistusta istuneen kanadalaisen kuolemaan.
Kanada on kuitenkin varonut syyttämästä Kiinaa siitä, että se olisi käyttänyt pidätyksiä kostotoimenpiteenä.
Sen sijaan maan pääministeri Justin Trudeau on muun muassa ollut asiasta yhteydessä tasavallan presidenttiin Sauli Niinistöön. Niinistö tapasi presidentti Xin Pekingissä tammikuun puolivälissä.
Pakkokeinoja ja aresteja
Lentokentältä kadonnut kirjailija Yang on tällä hetkellä "arestissa", oletettavasti Pekingissä. Myös hänen tapauksensa on kytketty Huaweihin.
Australia päätti viime vuonna, ettei Huawei voi osallistua maan 5G-verkon rakentamiseen turvallisuuteen liittyvien huolten takia. Huawein epäillään auttavan Kiinaa vakoilemaan ulkovaltoja.
Kiina on sanonut soveltaneensa Yangiin pakkokeinoja, koska häntä epäillään kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta. Hän ei ole saanut tavata lakimiestä tai perhettään.
Kiina käyttää usein pidätyksistä vastaavia kiertoilmaisuja. Juuri kansallisen turvallisuuden vaarantaminen on sekin yleinen syyte ulkomaalaisia vastaan. Kovrigin ja Spavorin syytökset ovat samat. Hekin ovat tällä hetkellä "pakkotoimenpiteiden kohteena".
Kiinan viranomaisilla on maan lain mukaan mahdollisuus pidättää ihmisiä ja asettaa heidät niin kutsuttuun "tarkkailuun määrätyssä sijainnissa".
Se tarkoittaa kutakuinkin sitä, että pidätyskeskusten sijaan ihmisiä pidetään esimerkiksi asunnoissa tai huoneissa, joita valvotaan. Lain nojalla ihmisiä voidaan pitää puoli vuotta pidätettynä ilman syytä. Useimmat eivät saa tavata lakimiehiä tai perhettään.
Systeemi on salamyhkäinen ja epämääräinen. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät sitä ihmisoikeuksien vastaisena, ja YK:n asiantuntijat ovat vaatineet Kiinaa luopumaan menettelystä.
Ruotsalainen valetunnustus
Poikkeavaa on, että Kovrigin ja Sparovin tapaukset on pidetty Kiinassa julkisesti esillä.
Washington Posti -lehden haastatteleman Kiinan oikeusjärjestelmää tutkivan professori Julian Kun mukaan se on merkki siitä, että Kiina aikoisi käsitellä tapaukset oikeusjärjestelmänsä puitteissa.
– Pahinta on, jos joutuu sen ulkopuolelle. Järjestelmän sisälläkään ei ole hyvä, mutta pahinta on olla sen ulkopuolella, Ku sanoo.
Länsimaisen oikeustajun mukaista käsittelyä lienee silti turha odottaa.
Kun ruotsalainen ihmisoikeusaktivisti Peter Dahlin pidätettiin kolme vuotta sitten Pekingissä kotiovellaan, hänet vietiin silmät sidottuna tuntemattomaan paikkaan.
Pari viikkoa myöhemmin hänet marssitettiin Kiinan valtiontelevision lähetykseen tunnustamaan, että hän oli rikkonut Kiinan lakia.
Televisiossa Dahlin pyysi anteeksi, että oli loukannut Kiinan kansan tunteita ja sanoi, että häntä on kohdeltu hyvin. Myöhemmin Dahlin on kertonut, mitä oikeasti tapahtui.
Dahlinin mukaan tunnustus oli valetta. Hänelle oli kirjoitettu sanat suuhun ja tunnustus nauhoitettiin, kun hän oli vankeudessa.
Kanadalaisen Star-sanomalehden haastattelussa tammikuussa Dahlin kertoi, että häntä pidettiin pehmustetussa huoneessa, jota vartioi kaksi miestä. Hän sanoo kuulleensa, kuinka hänen työtovereitaan pahoinpideltiin yläkerrassa.
Haastattelussa Dahlin sanoi pelkäävänsä, että Kovrig joutuu kokemaan jotain samanlaista.
– On normaalia, että he estävät nukkumasta ja syömästä. Ulkomaalaisille he eivät kuitenkaan yleensä ole yhtä ankaria kuin kiinalaisille, Dahlin sanoi.
Hän sanoi kuulleensa, että kanadalaisdiplomaatti Michael Kovrig vietiin samalla tavalla kuin hänet, yhtäkkiä kotoaan yönselkään.
Voikin vain arvailla, mistä, miten ja milloin Kovrig ja muut kadonneet lopulta tulevat esiin.
