Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala (vihr.) painottaa hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa ihmisoikeuksia.
Kehitysavun keskeisin tavoite on köyhyyden lieventäminen, mutta ohjelmassa toistuvat entistä tiheämmin myös sanat ihmisoikeudet, demokratia sekä vihreä talous.
Yksi kehityspoliittisen ohjelman keskeinen periaate on myös keskittää apu entistä harvemmille maille.
Tämä merkitsee sitä, että tämän vuoden aikana suomalaisten rahoittama työ Nicaraguan maaseudun köyhien keskuudessa päättyy. Tukea on käytetty köyhyyden vähentämiseen, terveyspalveluiden parantamiseen sekä hallinnon kehittämiseen.
- Nicaraguassa hallinto on hyvin autoritääristä, eikä budjetti ole läpinäkyvä, Hautala toteaa.
Hautalan mukaan Suomi tekee jatkossa Nicaraguan kanssa alueellista yhteistyötä ja kansalaisjärjestöt voivat edelleen toimia maassa, vaikka niiden toiminta on hyvin rajallista.
- Autettavien maiden joukossa on Nicaraguan lisäksi muitakin, joiden ihmisoikeustilanteessa on parantamisen varaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse niistä lähtemistä, vaan ihmisoikeuksien ajamista kehitysavun keinoin, Hautala sanoo.
- Tansanian kanssa pitää ryhtyä keskustelemaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnästä. Jokaisen autettavan maan kanssa löytyy varmasti dialogipaikkoja, mutta olen ymmärtänyt, että Nicaraguan kanssa dialogi on jo pitkään ollut hyvin ohutta, Hautala kommentoi.
Suomen noin miljardin euron kehitysapu keskitetään jatkossa köyhimmille maille Afrikassa ja Aasiassa. Näihin maihin lukeutuvat Etiopia, Kenia, Mosambik, Nepal, Sambia ja Tansania.
Myös keskituloiseksi maaksi nousseesta Vietnamista kehitysapu lopetetaan vähitellen.
Päätös on saanut osakeseen myös kritiikkiä
Nicaragua-päätöstä on myös ehditty kritisoida. Yksi arvostelijoista on Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuslaitoksen johtaja Jussi Pakkasvirta.
- Mielestäni pitkäjänteinen kehitysyhteistyö tarkoittaa sitä, että emme katso, millainen vaaleilla valittu hallitus kulloinkin tulee, vaan ihmisoikeuskysymykset ovat hyvin pitkäkestoista yhteistyötä vaativia kysymyksiä, Pakkasvirta toteaa.
Pakkasvirta pelkää, että pahimmillaan Nicaraguan hallitus alkaa tulkita kansalaisjärjestöyhteistyön opposition tukemisena. Siinä tapauksessa ihmisoikeussyistä tehty lakkautuspäätös toimisi itseään vastaan.
