Kymmenen vuotta sitten Copterlinen helikopterionnettomuus Tallinnan edustalla pysäytti dramaattisuudellaan. Siitä alkoi samalla armoton taistelu korvausrahoista. Syntyi juristien sota juristeja vastaan. Korvaussummat pienenivät koko ajan, ja lopulta jäljelle jääneistä korvauksista leijonanosan kaappasivat juristit.
Miten kaikki oikein tapahtui? Matts Dumellin toimittama Silminnäkijä paljastaa likaisen pelin pohjautuen tutkinta-aineistoon, jonka piti jäädä pimentoon yli 20 vuodeksi.
Copterlinen Sikorsky-helikopteri syöksyi teknisen vian seurauksena Suomenlahteen 10 elokuuta 2005. Kaikki mukana olleet, 12 matkustajaa ja kaksi lentäjää, menehtyivät.
Copterline nosti kanteen amerikkalaista valmistajaa, Sikorskya vastaan. Onnettomuuden syyksi paljastui vika koneen ohjaustehostimessa. Copterlinen piti olla vahvoilla korvausvaatimuksissa. Sikorsky lähti kuitenkin kovaan peliin, ja päätti tehdä kaikkensa, että maksettavaa jäisi mahdollisimman vähän.
Lopulta korvaussumma pieneni alle kymmenesosaan alun perin esitetystä. Sikorsky maksoi suomalaisyhtiölle 6,1 miljoonaa dollaria eli 4,3 miljoonaa euroa.
Asianajotoimistot ehtivät kuitata sovintorahasta noin puolet, ennen kuin Copterline ajautui vararikkoon. Vasta konkurssi paljasti kirjanpidon vehkeilyn.
Keskusrikospoliisi teki laajan esitutkinnan, jossa kohteena oli mm. suomalaisia huippujuristeja. Yksittäisen lähes 900 000 euron asianajopalkkion epäiltiin maksetun ohi kirjanpidon.
Viime kesänä syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Kaikki asiakirjat määrättiin salaisiksi yli 20 vuodeksi. Terävimmät rikosasiantuntijat eivät muista vastaavaa tapahtunen aikaisemmin.
Mitä tarvetta oli salailla ja viivytellä, jos kaikki oli laillista?
Matti Tolvanen, Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori
- Koko aineiston julistaminen salaiseksi talousrikosjutussa on Suomen oloissa poikkeuksellista ellei ainutkertaista, vahvistaa rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta.
- Tapahtumat Copterlinen toiminnan aikana herättävät nyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Mitä tarvetta oli salailla ja viivytellä, jos kaikki oli laillista, pohtii Matti Tolvanen, Joensuun yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori.
