Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Ei mies, ei nainen

Onko jako miehiin ja naisiin enää tarkkarajaista ja pysyvää? Pitääkö Suomessakin hyväksyä kolmas sukupuoli? Jos, niin miksi. Toimittaja Oili Orispää. Yle TV2 to 21.5.2015

Transmaskuliini Sade Kondelin.
Kuva: Yle
  • Oili Orispää

Mies on mies ja nainen on nainen. Vai onko se sittenkään aina niin?

Perinteisen kaksijakoisen sukupuolikäsityksen varjoon jäävät kaikki ne ihmiset, joille jako kahteen sukupuoleen on liian ahdas. Silminnäkijä pohtii sukupuolen moninaisuutta. Sukupuoli ei ole tarkkarajainen tai pysyvä asia, kuten olemme tottuneet ajattelemaan.

Oili Orispään ohjaama reportaasi esittelee kolme ihmistä, jotka eivät koe olevansa yksiselitteisesti miehiä eivätkä naisia.

"Riitta", 59, halusi pukeutua äitinsä vaatteisiin jo viisivuotiaana. 16-vuotiaana hän vihdoin löysi sanan, joka kuvasi häntä: transvestiitti. Elettiin aikaa ennen internetiä. Vei kuitenkin vuosia ennen kuin hän pystyi hyväksymään itsensä sellaisena kuin oli.

- Se tunne, jonka naiseksi laittautuminen saa aikaan, on jotakin taianomaista ja hyvin voimakasta. Sitä ei voi vastustaa, hän kertoo.

Sara Salo, 22
Sara Salo, 22, tajusi yläasteikäisenä, ettei hän ollut oikein tyttö, mutta ei toisaalta poikakaan. Kuva: Yle

Oulainen opiskelija Sara Salo, 22, tajusi yläasteikäisenä, ettei hän ollut oikein tyttö, mutta ei toisaalta  poikakaan.

"Minusta on hauskaa, kun ei tarvitse lokeroida itseään", sanoo Sara Salo.
"Minusta on hauskaa, kun ei tarvitse lokeroida itseään", sanoo Sara Salo. Kuva: Yle

- Ajattelin, että okei, kai minä sitten olen jonkinlainen androgyyni. Asia oli sillä kuitattu. Minusta on hauskaa, kun ei tarvitse lokeroida itseään. Jos ei ole oikein kumpaakaan, niin se antaa vapautta ja tilaa.

Sade Kondelin on turkulainen sukupuolentutkija, aktivisti  ja transmaskuliini. Hän on siis käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin.

Sade Kondelin, 29, on transmaskuliini.
Sade Kondelin, 29, on transmaskuliini. Hän on siis käynyt läpi sukupuolenkorjausprosessin. Kuva: Yle

- Koska meillä on niin vahvana käsitys, että sukupuoli on itsestään selvä ja pysyvä, niin minun on ollut tosi vaikeaa puhua esimerkiksi lapsuuden muistoista ja kokemuksista ajalta, jolloin minut nähtiin tyttönä, hän sanoo.

Suomessa sukupuolivähemmistöjen oikeuksista on keskusteltu vilkkaasti parin viime vuoden aikana. Monet pettyivät, kun uutta translakia ei saatu läpi edellisen eduskunnan aikana. Yksi lakiuudistuksen tavoitteista oli taata itsemääräämisoikeus sukupuoleen, niin että juridinen sukupuoli perustuisi omaan ilmoitukseen.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi huhtikuussa uraauurtavan päätöslauselman, jossa se vaatii jäsenmailta juuri sitä. Kaikki lääketieteelliset vaatimukset tai lisääntymiskyvyttömyysvaatimukset pitää poistaa. Ala-ikäisyyskään ei ole este.

Tällä hetkellä kolmessa maassa on itsemääräämisoikeus sukupuoleen: Argentiinassa, Tanskassa ja Maltalla.

Euroopan neuvosto kehottaa myös harkitsemaan kolmannen sukupuolivaihtoehdon ottamista käyttöön henkilöllisyystodistuksissa. Suomessakin asiasta on keskusteltu.