Kaakkois-Suomen ely-keskus tutkii kalakuolemia Lappeenrannan Mustajoella. Ely-keskus sai ensitiedon Mustajoen kalakuolemista viime juhannuksen aikoihin.
– Pohjakkalassa asunut nainen ilmoitti lokkien parveilusta. Hän kävi tarkistamassa, mistä oli kyse, ja huomasi joitakin kymmeniä kuolleita särkiä, ely-keskuksen hydrobiologi Antti Haapala kertoo.
Ely-keskuksen ottamat vesinäytteet paljastivat, että Mustajoen happipitoisuudet ovat huomattavan alhaiset. Lisäksi joesta löytyi hyvin korkeat ammoniumtyppipitoisuudet. Kummatkin pitoisuudet ovat kaloille haitallisia.
Vedestä löytyi jopa kymmenkertainen määrä ammoniumtyppeä tavallisiin kesälukemiin verrattuna. Ely-keskuksen vesistöpäällikön Matti Vaittisen mukaan lukemat ovat voineet olleet mittauksia edeltävinä päivinä sitäkin suurempia.
Syytä saastumiseen ei tiedetä
Syytä Mustajoen saastumiseen ei vielä tiedetä. Yksi yleisemmistä syistä ammoniumtypen joutumisesta veteen on lietelannan valuminen jokeen rankkasateiden aikana.
Viime vuonna joesta löytyneet kuolleet särjet eivät olleet Mustajoen vedenlaadun heikentymisen ainoa uhri.
– Jos särkeä on kuollut runsaammin, niin voidaan myös olettaa, että on muitakin kaloja kuollut, Vaittinen kertoo.
Takaisku alkuperäiselle meritaimenkannalle
Mustajoen korkeat ammoniumtyppipitoisuudet ja matalat happipitoisuudet vaikuttavat myös joen merkittävään taimenkantaan.
Viime syyskuussa Mustajoen pääuomasta ei havaittu sähkökoekalastuksissa yhtäkään samana keväänä syntynyttä taimenta. Edellisinä vuosina vastaavia taimenia on esiintynyt kymmenittäin.
Mustajoki on ainoa joki Kaakkois-Suomessa, jossa esiintyy edelleen alkuperäistä meritaimenkantaa. Joen taimenkantaa käytetään muiden mereen johtavien jokien taimenkantojen palauttamiseen ja elvyyttämiseen. Mustajoessa ollaankin tehty muun muassa paljon koskikunnostuksia meritaimenen tueksi.
– Mustajoella on mennyt muuten oikein hyvin. Tämä on ollut melkoinen takaisku siihen kehitykseen, mitä siellä on kunnostuksilla saatu aikaan, Vaittinen kertoo.
