Sosiaalinen media, pilvipalvelut, sähköpostit, kryptovaluutat, sähköiset palvelut, verkkopankit – lista on tätäkin pidempi, kun pohditaan, mihin kaikkialle yksittäisen ihmisen verkkojäljet yltävät digimaailmassa.
Lähes jokainen joutuu toimimaan verkossa tänä päivänä, eikä kaikkien palvelujen ja sovellusten sulkeminen ole henkilön kuoltua kovin yksinkertaista.
Testamentti digitaalisesta jäämistöstä tai muu tahdonilmaisu voi olla omaisille ja perikunnalle apuna kuoleman jälkeisissä selvityksissä.
Jos henkilö käyttää verkkoa pääasiassa vain pankkipalveluihin, voi jäämistön selvittäminen olla yksinkertaista.
Paljon verkossa aikaa viettävän ja digitaalisia palveluja käyttävän kohdalla tilanne on toinen. Pahimmillaan voi käydä niin, ettei tarvittaviin tai tärkeisiin tietoihin päästä käsiksi tarvittaessa lainkaan.
Viisi ongelmaa, joita saatat jättää jälkeesi
Mitä jos et mieti digitaalisia jäämistöjäsi lainkaan?
Asianajaja Pontus Baarman ja it-asiantuntija Petteri Järvinen tietävät, että esimerkiksi näiden asioiden kanssa omaiset voivat joutua ongelmiin tai ainakin haastaviin tilanteisiin ilman digitaalista tahdonilmaisua:
1. Sähköpostiin ei ole tunnuksia tai salasanoja
Moni asioi esimerkiksi viranomaisten kanssa sähköpostin välityksellä. Viesteissä voi olla tärkeitä tai olennaisia tietoja eri asioista.
2. Sosiaalisen median käyttäjätilit jäävät avoimiksi, ikään kuin eläisit vielä
Tietojasi ja nimeäsi saatetaan väärinkäyttää erilaisiin tarkoituksiin, eli profiilin auki jättäminen voi olla tietoturvariski. Osa omaisista voi haluta myös merkitä profiilin niin sanotuksi muistotiliksi, jonka avulla kuolemasta samalla kerrotaan avoimesti. Osa voi haluta poistaa omaisen somesta kokonaan.
3. Kryptovaluuttaan tai muuhun verkko-omaisuuteen ei pääse kukaan käsiksi
Joillakin voi olla kryptovaluuttaa vaikkapa satojen tuhansien eurojen arvosta. Kryptovaluuttaomaisuus ei tule ilmi julkisista lähteistä samaan tapaan kuin pankissa oleva varallisuus. Virtuaalivaluuttaan on myös vaikeaa päästä käsiksi ilman salasanoja tai palautusavaimia.
4. Yritys- tai yhdistystoiminta on vain yhden ihmisen takana
Yrityksen tai yhdistyksen tietoja ja verkossa olevia asiakirjoja voi hävitä yhden ihmisen mukana merkittäviä määriä. Näin kävi esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vuonna 2020: Yhdistyksen toiminnanjohtaja kuoli ja vei mukanaan kaikki salasanat – 1600 tiedostoa jäi piiloon lopullisesti: ”Jouduimme rakentamaan homman aivan alusta”
5. Tunnus pilvipalveluun puuttuu
Moni säilyttää nykyään valokuviaan ja videoitaan tai tekstitiedostojaan vain pilvipalveluissa, jotka ovat yleensä salasanan takana. Suuri määrä muistoja voi siis kadota hetkessä taivaan tuuliin.
”Viimeinen palvelu”
Tunnuksia ja salasanoja voi halutessaan listata ja luovuttaa luotettavalle ihmiselle, joka voi kuoleman jälkeen sulkea tilejä ja poistaa sähköisiä palveluja käytöstä.
Harva sitä kuitenkaan vielä tekee, t-asiantuntija Petteri Järvinen arvioi.
– Ajatus on varmasti monelle vieras. Digimaailmassa aikaperspektiivi supistuu niin, ettei ole mennyttä eikä tulevaisuutta, on vain nykyhetki. Ei siis edes välttämättä tajuta, mitä kaikkea jää jäljelle ja mitä kannattaisikin jättää, Järvinen sanoo.
Järvisen mukaan jokaisen kannattaisi havahtua pohtimaan, miten voisi helpottaa omaisten työtä kuoleman jälkeen.
– Se olisi tietyllä tavalla viimeinen palvelu, Järvinen kuvaa.
Asianajaja Pontus Baarman, joka on myös Asianajajaliiton perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän jäsen, kehottaa tekemään testamentin myös digitaalisesta jäämistöstä, jotta tahto toteutuisi toivotusti.
– Ei valitettavasti riitä, että johonkin tiedostoon on kirjoitettu, millä tavalla halutaan, että menetellään. Juridisesti pätevä se on silloin, kun se sisällytetään muotomääräiseen testamenttiin ja voidaan näin panna kuoleman jälkeen täytäntöön, Baarman muistuttaa.
Vapaamuotoisestikin tahtonsa voi toki Baarmaninkin mukaan tehdä, jos odotuksena on, että tahtoa kunnioitetaan eikä esimerkiksi tunnuksia ja salasanoja väärinkäytetä.
