Euroopan unioni suunnittelee digilompakkoa eli sovellusta, jonka digieuroilla voisi maksaa ostoksia Mastercardin ja Visan sijaan.
Nyt Euroopan keskuspankki EKP ja eurooppalaisten pankkien etujärjestö EBF ovat erimielisiä siitä, kuinka suuren summan euroalueen asukas saa tallettaa digilompakkoonsa.
Digilompakon kehitystyön taustalla on huoli siitä, että kahdella amerikkalaisyhtiöllä on valta-asema korttimaksamisessa. Pelkästään suomalaiset kaupat maksavat korttimaksamisesta vuosittain vähintään 121 miljoonaa euroa. Summa päätyy ainakin osittain tuotteiden hintoihin ja kuluttajien maksettavaksi.
Nykytilanne vaarantaa myös huoltovarmuuden. Jos yhdysvaltalaisjärjestelmät kaatuvat, maksuliikenne lakkaa toimimasta.
Mahdollisen digieuron tulo herättää kuitenkin huolta pankeissa, kertoo niiden etuja ajava Finanssiala ry.
Järjestön mukaan digieuro voi aiheuttaa ”tärinää” rahoitusmarkkinoiden toiminnalle ja vaarantaa pankkien maksuvalmiuden.
Finanssiala ry: Lainan hinta voi nousta
Eurooppalaisten pankkien etujärjestö EBF:n teettämän selvityksen mukaan noin 740 miljardia euroa lähtee eurooppalaisten pankkien tileiltä, jos jokainen euroalueen asukas tallettaa digilompakkkoonsa esimerkiksi 3 000 euroa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista eurooppalaisten kotitalouksien talletuksista ja noin kolmea prosenttia koko euroalueen pankkien taseista.
– Se vaikeuttaisi pankkien varainhankintaa ja nostaisi kuluttajan lainarahan hintaa, sanoo Finanssialan toimitusjohtaja Arno Ahosniemi.
Suomen Pankin toimistopäällikkö Aleksi Grym näkee asian toisin.
– Luku voi kuulostaa suurelta, mutta kun puhutaan euroalueen taloudesta, ei ole kyse vielä niin suuresta summasta, että maksujärjestelmät häiriintyisivät. Kyse olisi tilin ylärajasta, eikä ole todennäköistä, että kaikki pitäisivät tilillä enimmäismäärää.
Ahosniemi: 500 euroa riittäisi päivittäiseen asiointiin
EBF:n mukaan digilompakon vaikutus pankkeihin ja rahoitusalaan olisi kohtuullisempi, jos sinne voisi tallettaa vain 500 euroa. Jos kukin euroalueen asukas tallettaisi tämän summan digilompakkoonsa, pankkitileiltä siirtyisi pois 140 miljardia euroa.
– 500 euroa olisi semmoinen summa, mikä riittäisi ihan hyvin päivittäiseen asiointiin, Ahosniemi perustelee.
Suomen Pankin Aleksi Grym pitää pankkien huolta turhana. Hänen mukaansa Euroopan keskuspankki EKP on suunnitellut muutaman tuhannen euron enimmäissaldorajaa digilompakolle, mutta mitään päätöksiä ei vielä ole tehty.
– Mikäli saldoraja olisi vaikka 3 000 euroa, ihmiset pitäisivät digilompakossa ehkä keskimäärin muutamaa sataa euroa. Silloin liikepankkien rahoitusvakaus ja talletukset eivät ole millään tavalla uhattuna.
Pankit pelkäävät käyttötilien vetovoiman puolesta
Digilompakko olisi nollakorkoinen, kun taas moni Suomessa toimiva pankki maksaa pientä korkoa käyttötileistä. Siitä huolimatta Finanssiala ry:n Ahosniemi pelkää, että pankkien asiakkaat eivät enää tarvitse käyttötilejään, jos digilompakkoon voi tallettaa tuhansia euroja rahaa. Silloin pankkien liiketoimintamalli muuttuisi olennaisesti.
Grym ei osta tätäkään väitettä. Hänen mukaansa joissakin EU-maissa on jo yksityisten yritysten tarjoamia digieuroa vastaavia ”sähkörahatuotteita”.
– Siitä saadaan jo käytännön tietoa, kuinka paljon ihmiset käyttävät sen tyyppisiä tuotteita, ja se on ollut aika vähäistä. Ne eivät kilpaile pankkien tilien kanssa. Usein pankit tarjoavat palveluita erilaisina paketteina, joissa on esimerkiksi asuntolainat, korttipalvelut ja erilaisia tilejä.
Grymin mukaan digilompakko suunnitellaan yksinkertaiseksi maksutavaksi, joka ei kilpaile liikepankkien tuotetarjonnan kanssa.
Alla olevalla videolla Ylen toimittaja Janne Toivonen kertoo, mistä Visan ja Mastercardin dominanssissa on kyse.
