Vielä parikymmentä vuotta sitten saamen kielen opiskelijoiden luokkahuoneena saattoi paremman puutteessa toimia koulun kellarihuone, muistelee Ivalon koulun entinen oppilas Jolanda Magga.
– Me olimme aina jossain pienessä huoneessa Ivalon ala-asteen sivurakennuksen kellarissa. Ei se ollut tavallinen oppimisympäristö. Tilanne parani kuudennelle luokalle mentäessä.
Kaikille kouluaineille ei löytynyt Maggan kouluaikoina myöskään saamenkielisiä oppikirjoja. Silloin täytyi lukea suomenkielisestä kirjasta ja tehdä tehtävät saamen kielellä.
– Historian kirja oli esimerkiksi suomeksi. Silloin meidän opettaja opetti meille saman materiaalin saameksi. Aikaa meni paljon kääntämiseen, summaa Magga.
Uusissa kouluissa saamenopetukselle omat tilat
Uudet koulurakennukset ovat tuoneet parannusta saamenopetuksen tilanteeseen. Inarin kunta rakensi hiljattain uuden koulurakennuksen Ivaloon. Myös Inarin kirkonkylälle on rakenteilla uusi koulurakennus, jossa opetus alkaa ensi syksynä.
– Jo uutta koulua suunniteltaessa ja rakentaessa on pyritty huomioimaan saamenkielisen opetuksen luokkatilat, kertoo vararehtori Pirkko Olli Ivalon peruskoulun tilanteesta.
Saamen kielten opetus lisääntyy
Suomen peruskouluissa on opetettu saamen kieltä 1970-luvulta lähtien. Alussa tuntimäärät olivat vähäisiä, pari tuntia viikossa. Myöhemmin peruskoulussa aloitettiin saamenkielinen opetus, jossa suurin osa aineista opetetaan saameksi.
Oppilaiden määrä saamen kielten opetuksessa on vuosien mittaan lisääntynyt ympäri Suomen kouluja. Ivalossa seuraavana haasteena on alkaa järjestää kielipesälapsille koltansaamenkielistä opetusta. Ivalossa on jo pohjoissaamen ja inarinsaamen luokat.
– Uskon, että koltansaamen kielipesätoiminta ja kielenelvytystoimet ovat vaikuttaneet siihen, että tarvitsemme koltansaamenkielisen luokan, mutta tiedämme, että opettajatilanne on huono koltansaamen kielen osalta, pohtii Olli.
Pula opettajista ja oppimateriaaleista
Saamenopetus kärsii edelleen opettaja- ja oppimateriaalipulasta kaikilla kolmella Suomessa puhutuilla saamen kielillä. Koulutettuja opettajia ei löydy helposti ja koulukirjat ovat edelleen vanhentuneita.
Kunnat saavat Suomessa valtion tukea saamen kielen opettajien palkkaamiseen, mutta päteviä hakijoita ei välttämättä löydy kaikkiin virkoihin. Suomessa saamenkielistä oppimateriaalia rahoittaa ja tuottaa Saamelaiskäräjät. Vuonna 2023 oppimateriaaleihin oli rahaa yhteensä 700 000 euroa.
”Yhdenvertaisuus suomenkielisen opetuksen kanssa on yhä kaukana”
Vaikka yleisesti saamen kielen opetus on lisääntynyt ja edistynyt, on edessä yhä paljon työtä, jotta se saisi ansaitsemansa arvostuksen, kertoo saamenopetuksen asiantuntija Kari Torikka.
Torikka työskenteli 25 vuotta Lapin lääninhallituksessa ja myöhemmin Lapin aluehallinnossa. Muutama vuosi sitten hän jäi eläkkeelle.
– Yhdenvertaisuus suomenkielisen opetuksen kanssa on yhä kaukana. Vaikka tilanne on parantunut, ei se ole vielä yltänyt samaan tasoon, ei oppimateriaalien eikä opettajien koulutuksen tasolla, sanoo Torikka.
Tällä hetkellä saamenkielinen kaikkien kouluaineiden lähiopetus on mahdollista ainoastaan saamelaisalueella eli Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän kunnissa.
Saamelaisalueen ulkopuolella saamelaislapsilla on mahdollista saada saamen kielen opetusta vain pari tuntia viikossa.