Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Äärimmäisen uhanalainen naali aiotaan pelastaa EU-rahalla

2000-luvun alussa naaleja oli Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella vain noin 40–60 yksilöä, mutta suojelutyön avulla naalien määrä on saatu nousemaan noin 550 yksilöön.

Vihreällä nurmella juoksentelee pieniä harmaita naalinpentuja.
Suomessa todettiin 25 vuoden tauon jälkeen ensimmäinen naalinpesintä vuonna 2022. Riistakamerakuva naalin pesältä Suomesta vuonna 2023 paljasti joukon temmeltäviä poikasia. Kuva: Metsähallitus ja WWF

Äärimmäisen uhanalaisen naalin suojeluun on myönnetty 2,3 miljoonaa euroa EU-tukea, kertoo Metsähallitus tiedotteessaan. Interreg-Aurora-rahoituksen avulla naalin suojelutyö jatkuu vuoteen 2026 asti.

Suomessa naalin suojelusta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, jonka tavoitteena on tuhat aikuista naalia vuonna 2035. Metsähallituksen osuus EU-rahoituksesta on noin puoli miljoonaa euroa.

Uutuutena naalien terveysseuranta

Ilman aktiivista suojelua naali on vaarassa kadota Fennoskandian alueelta. Rahoituksen avulla viranomaiset, yliopistot ja luonnonsuojelujärjestöt Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa voivat jatkaa suojelutoimia, kuten naalin lisäruokintaa, naalin pahimman kilpailijan eli ketun metsästystä tunturialueella sekä tarhanaalien vapautusta luontoon.

Naalin suojelutyötä laajennetaan tulevina vuosina myös terveyden seurantaan esimerkiksi ulostenäytteiden avulla.

– Ruotsissa ja Norjassa on ollut tapauksia, joissa kapi on levinnyt ketuista naaleihin. Kapin seurauksena naalin kunto heikkenee ja pahimmillaan se johtaa eläimen kuolemaan. Koska ketut levittävät naaleihin tauteja, tulemme testaamaan myös metsästettyjä kettuja tautien varalta laboratoriossa, luonnonsuojelun erityisasiantuntija Tuomo Ollila Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Suojelutyön yksi tekijä on myös ihmisten valistaminen. Tunturialueilla ihmisen luontoon jättämät ruoantähteet uhkaavat naalin olemassaoloa, sillä ne päätyvät usein ketun evääksi.