Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Opetusministeriö hidasteli akkualan työvoimapulaan vastaamisessa, sanoo valvova viranomainen

Esimerkiksi Kotkaan ja Haminaan on suunnitteilla suuria akkualan tuotantolaitoksia, jotka tarvitsisivat tuhansia työntekijöitä.

Lajittelurobotti lajittelemassa punaisia akkukennoja.
Lajittelurobotti lajittelee akkukennoja Tampereella. Arkistokuva. Kuva: Antti Eintola / Yle

Heikko työvoiman saatavuus voi rajoittaa akkualan kehitystä Suomessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) kritisoi opetus- ja kulttuuriministeriötä (OKM) hitaasta reagoinnista akkualan koulutustarpeisiin.

Esimerkiksi Haminaan ja Kotkaan on suunniteltu suuria akkumateriaalitehtaita, joista odotetaan investointipäätöksiä lähivuosina.

– Jos työvoiman saatavuuteen ei tehdä määrätietoisia panostuksia, se tulee rajoittamaan akkualan kasvua Suomessa, sanoo tiedotteessa VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.

Vuorisen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut ennakkotietoa käytössä akkualan kasvavasta työvoiman tarpeesta. Tilanteeseen on reagoitu VTV:n mukaan ministeriössä hitaasti. Yritykset ja koulutuksen järjestäjät on jätetty liiaksi oman onnensa nojaan huolehtimaan henkilöstön saatavuudesta ja kouluttamisesta.

Kotkan akkumateriaalitehtaan havainnekuva, jossa näkyy harmaa tehdas vihreässä maisemassa.
Kotkan akkumateriaalitehtaan havainnekuva. Kuva: Suomen malmijalostus

Akkuala tarvitsee työvoimaa ulkomailta asti

Akkualan ennakoidaan vaativan runsaasti ulkomaista työvoimaa.

– Suuri osa työvoimasta pitää hakea Suomen ulkopuolelta. Kysymys on tuhansista henkilöistä, Kotkan–Haminan seudun kehitysyhtiö Cursorin invest in -palvelun johtaja Ilkka Hasanen totesi huhtikuussa.

Hasasen näkemyksen mukaan suomalaiset eivät kovin herkästi muuta omalta kotiseudultaan muualle Suomeen työn perässä. Suomen ja Pohjoismaiden jälkeen työvoimaa etsitäänkin esimerkiksi Kaukoidästä kuten Filippiineiltä, Indonesiasta ja Vietnamista.

Akkuteollisuuden osaaminen on monella tapaa sellu- ja paperiteollisuuden kaltaista prosessiteollisuutta. Esimerkiksi Kotkan Sunilan sellutehtaan sulkeuduttua osaavaa työvoimaa on vapautunut samoilla seuduilla johon akkumateriaalitehtaita kaavaillaan.

– Meillä on Kaakkois-Suomessa hyvät mahdollisuudet myös kouluttaa henkilöstöä tälle alalle, Cursorin vanhempi neuvonantaja Harri Eela puolestaan kertoi.

Kotkan ja Haminan akkumateriaalitehtaiden sijainnit kartalla.
Kotkaan ja Haminaan on suunnitteilla akkumateriaalitehtaat ja Kotkaan vielä tämän lisäksi akkukennotehdas. Kuva: Mirjam Tahkokorpi / Yle, Mapcreator, Open Street Map

Akkuteollisuuden sijoittuminen Suomeen on Valtion tarkastusviraston mukaan tärkeää, sillä tätä kautta vähennetään eurooppalaisen akku- ja autoteollisuuden riippuvuutta globaaleista markkinoista.

Ministeriö ei samaa mieltä kritiikistä

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei purematta niele Valtiontalouden tarkastusvirastolta saamaansa kritiikkiä. Alueellisiin ja valtakunnallisiin koulutustarpeisiin vastaaminen sisältyy ministeriön mukaan korkeakoulujen oman päätösvallan eli autonomian piiriin.

Ministeriön mukaan akkusektorin koulutuksen varmistaminen on etenkin ammatillisen koulutuksen osalta Opetushallituksen tehtävä. Opetushallitus on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto.

– Opetus- ja kulttuuriministeriö tarkastelee koulutusjärjestelmää kokonaisuutena, eikä esimerkiksi teknologia-alakohtaisesti, todetaan ministeriön lausunnossa tarkastusvirastolle.

Kaakkois-Suomen oppilaitokset kuten LUT-yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Ekami-ammattiopisto suunnittelevat akku-alan koulutuksen aloittamista.

Akkuteollisuus voi tuoda Kotkan ja Haminan seudulle tuhansia uusia työpaikkoja. Video huhtikuulta 2024.