Näin kolme terveysjättiä valtaavat Suomea – terveysalan keskittyminen näkyy jo suoraan kuluttajan kukkarossa

Yksityinen terveydenhuolto keskittyy Suomessa yhä voimakkaammin.

Keskittyminen tarkoittaa, että isot yhtiöt ostavat pienemmät toimijat pois markkinoilta.

Suomessa yksityistä terveydenhuoltoa hallitsee kolme suurta ketjua: Terveystalo, Mehiläinen ja Pihlajalinna.

Kun markkina keskittyy, vähenee myös kilpailu. Kun kilpailua on vähemmän, on yrityksillä houkutus nostaa hintoja.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toukokuussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan terveysalan keskittyminen on ollut voimakasta 2000-luvulla. Vuonna 2008 suuret ketjut hallitsivat 30:tä prosenttia lääkärimarkkinasta, ja vuonna 2020 niiden osuus oli jo 65 prosenttia.

KKV:n yrityskauppavalvonnan johtaja Sanna Syrjälä kertoo, että isot ketjut ovat viime vuosina voineet huoletta ostaa pienempiä terveysalan toimijoita pois markkinoilta.

Avaa kuvien katselu

Vuosina 2008–2020 alalla tehtiin lähes 300 yrityskauppaa.

– Suomessa on aiemmin ollut paljon pieniä ja keskisuuria lääkäriklinikoita. Satojen yrityskauppojen myötä markkinarakenne on muuttunut niin, että meillä ei kauheasti ole enää pieniä itsenäisiä toimijoita jäljellä.

Palveluiden hinnat nousseet yrityskauppojen johdosta

KKV:n tutkimuksessa yrityskauppojen vaikutuksia hintoihin arvioitiin vertaamalla yritysostojen kohteena olleiden klinikoiden hintoja verrokkiyrityksiin, joita ei ostettu tarkasteluajanjakson aikana.

Tutkimuksen mukaan terveysalan yrityskaupan seurauksena hinnat nousivat ostetuissa klinikoissa noin 10–20 prosenttia.

Suurinta hintojen nousu oli ollut laboratorio- ja kuvantamispalveluiden, kuten magneetti- ja röntgenkuvausten sekä ultraäänitutkimusten kohdalla, joiden hinnat nousivat keskimäärin 20 prosenttia.

– Se on kansantaloudellisesti merkittävä asia ja tulonsiirtoa kuluttajilta terveyspalveluyhtiöille, Syrjälä sanoo.

Miten terveysjätit perustelevat hintojen nousua?

Terveystalo on Suomessa yksityisen terveysalan markkinajohtaja, jonka terveydenhuollon palveluiden liikevaihto oli viime vuonna liki 950 miljoonaa euroa.

Terveystalon talousjohtaja Juuso Pajunen perustelee hintojen nousua muun muassa digitaalisten kanavien ja palveluiden saatavuudella ja laadulla.

Avaa kuvien katselu

Mehiläisen terveyspalveluiden toimialajohtaja Anssi Hartiala vastasi Ylen haastattelupyyntöön sähköpostitse. Hänen mukaansa pienillä yrityksillä voi olla kannattavuusongelmia ja vaikeuksia tehdä vaadittavia investointeja.

– Sähköisten asiointipalveluiden kehitystyö vaatii kymmenien miljoonien eurojen panostuksia. Inflaatio on nostanut toimitilakustannuksia. Myös sosiaali- ja terveyspalvelualan henkilöstökulut ovat nousseet.

Pihlajalinnan lääketieteellisen johtajan Sari Riihijärvi sanoo, että terveysalan yhtiöiltä vaaditaan yhä suurempia panostuksia tietosuojaan ja tietoturvaan.

– Myös digitalisaatio ja etävastaanottojen lisääntyminen vaativat investointeja, jotka sitten heijastuvat palveluiden hintoihin.

Avaa kuvien katselu

KKV:n Sanna Syrjälä ei niele yhtiöiden selityksiä.

– Hinnat ovat ostetuissa klinikoissa nousseet erittäin nopeasti nimenomaan yrityskaupan jälkeen. Jos kustannustason nousu olisi syy hintojen nousuun, se vaikuttaisi kaikkiin alan yrityksiin.

Syrjälä pitää kilpailun vähenemistä ennen kaikkea uhkana asiakkaille, joiden valinnanvara vähenee keskittymisen myötä.

– On kuluttajalle haitallista, jos yrityskaupan myötä poistuu mahdollisuus valita edullisempi palveluntuottaja esimerkiksi ilman digiklinikkaa ja jäljelle jää vain kalliimpi palveluntuottaja digiklinikan kanssa.

Monet yrityskaupat jäävät valvonnan ulkopuolelle

Sanna Syrjälä sanoo, että Suomen lainsäädäntö on niin väljä, että se mahdollistaa terveysmarkkinoiden keskittymisen.

Tällä hetkellä kahden kriteerin on täytyttävä, jotta KKV voi puuttua mahdollisesti kilpailua haittaavaan yrityskauppaan:

1. Molempien yhtiöiden liikevaihdon tulee olla vähintään 10 miljoonaa euroa.
2. Molempien yhtiöiden Suomesta kertyneen yhteenlasketun liikevaihdon tulee olla vähintään 100 miljoonaa euroa.

Terveysalan toimijat ovat kuitenkin usein niin pieniä, että oston kohteena olevan yrityksen liikevaihto jää helposti alle kymmenen miljoonan euron.

Liikevaihtorajoja laskettiin kuitenkin vuoden 2023 alusta, ja nykyään yhä useampi yrityskauppa päätyy KKV:n tutkittavaksi. Aiemmin yksittäisen toimijan liikevaihdon tuli ylittää 20 miljoonaa euroa, jotta yrityskauppa päätyi KKV:n tarkasteluun.

– Suomen liikevaihtorajat olivat aivan omissa sfääreissään Euroopan mittakaavassa. Liikevaihtorajoja laskettiin, koska ne eivät vastanneet Suomen kokoista markkinaa. Ne ovat silti edelleen liian korkeat.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä viime vuosina tehdyistä yrityskaupoista, joita KKV ei ole voinut tutkia.

Turun yliopiston terveystaloustieteen professori ja THL:n tutkimusprofessori Mika Kortelainen on samaa mieltä siitä, että terveysmarkkinoiden keskittyminen on ollut Suomessa jopa EU-tasolla voimakasta.

Hänen mukaansa KKV:n toukokuussa julkaisema tutkimustulos tulee liian myöhään.

– Erittäin tärkeää, että näitä tutkitaan, mutta jos markkina on ehtinyt jo keskittymään, sille on vaikea tehdä jälkikäteen mitään.

Otto-oikeus olisi yksi keino puuttua keskittymiseen

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan markkinoiden epätervettä keskittymistä voitaisiin ehkäistä niin sanotulla otto-oikeudella, joka on käytössä Suomea lukuun ottamatta kaikissa Pohjoismaissa sekä useissa EU-maissa.

Otto-oikeuden avulla viranomaisella on mahdollisuus ottaa poikkeustilanteissa tutkittavaksi myös liikevaihtorajojen alle jäävä yrityskauppa, jos se voi aiheuttaa haitallisia kilpailuvaikutuksia.

Syrjälän mukaan elinkeinoelämä on vastustanut sen käyttöönottoa vetoamalla muun muassa epävarmuuden lisääntymiseen.

– Epävarmuutta pystytään kuitenkin tehokkaasti estämään, ja muissa maissa systeemi toimii ongelmitta.