Uimataito tekee lapsesta pelastajan, mutta silti moni ei osaa uida – opetusta järjestetään liian vähän

Allaspula hankaloittaa uimaopetuksen antamista eri puolilla Suomea. Uusimpiin uimahalleihin pystytään rakentamaan altaita, joiden syvyyttä voi säätää opetukseen sopivaksi.

Turun Steiner-koulun kuudesluokkalaiset opettelivat innokkaasti hengenpelastustaitoja. Kuva ja video: Minna Rosvall / Yle

Uimaopetuksen järjestäminen on paikoin hankalaa sopivan allastilan tai uimahallin puuttumisen vuoksi.

Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton mukaan uimahalleja ja allastilaa tarvitaan lisää, jotta lapsille ja uimataidottomille aikuisille saadaan tarpeeksi uimaopetusta.

Liiton hallituksen puheenjohtaja Jukka Rantala kertoo, että allaspulasta tulee viestejä eri puolilta maata. Hallit ovat suosittuja liikuntapaikkoja kaikkialla, ja altaat täyttyvät.

Yksi keino uimaopetukseen soveltuvan tilan järjestämiseen on allas, jonka syvyyttä voi säätää.

– Muutamissa uusissa halleissa on jo tällaisia innovaatioita, joissa pohjaa voidaan säädellä sen mukaan, minkä ikäisiä ja kokoisia lapsia altaassa on, kertoo Rantala.

Noin puolet kuudesluokkalaisista on uimataitoisia, selviää vuoden 2022 uimataitotutkimuksesta. Tänä vuonna on hukkunut kaiken kaikkiaan 80 ihmistä.

Lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, sillä kaikissa kunnissa ei ole uimahallia. Tosin Rantalan tietojen mukaan kaikki isotkaan kaupungit eivät anna uintiopetusta kuudennelle luokalle asti. Uinninopetus on kuitenkin määritelty opetussuunnitelman perusteissa.

Hengenpelastuskerho antaa ilmaistunteja

Turkulainen hengenpelastuskerho Caribia Lifesavers opettaa hengenpelastustaitoja joukolle koululaisia ilmaiseksi. Tänä syksynä uintitekniikkaa ja pelastamisen perusteita neuvotaan noin 120 lapselle.

Kerhon perustaja ja ohjaaja Sauli Suominen pohtii, että uimataito tekee lapsestakin pelastajan.

– Uimataito on yhtä kuin hengenpelastustaito eli osaa pelastaa itsensä, jos joutuu äkillisesti veden varaan. Haluamme auttaa, sillä lasten uimataito vaihtelee paljon.

Suomisen mukaan osasyy on koronapandemia, sillä silloin ei päässyt helposti uimaan. Toisaalta koulujen resurssit uimaopetuksen järjestämiseen ovat rajalliset.

Kouluilla on vastuu uimaopetuksesta, mutta Suominen kannustaa myös perheitä viemään lapset uimaan.

– Isän tai äidin ei tarvitse osata opettaa uimaan. Kun lapsen vie veteen, hän oppii siellä taitoja itsestään.

Hengenpelastuskerho Caribia Lifesaversin Sauli Suominen ja Uinti Turun kurssivastaava Elina Loponen katsovat kameraan Kylpylän Caribian lataan vieressä.
Hengenpelastuskerho Caribia Lifesaversin Sauli Suominen ja Uinti Turun kurssivastaava Elina Loponen opettivat uintitekniikoita turkulaislapsille. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Myös uintiseura Uinti Turun kurssivastaava Elina Loponen on huolestunut uimataidottomien suuresta määrästä.

– Ilmaistunneilla ja seuramme kursseilla näkee, että vanhempien lasten uimataito ei ole riittävän hyvä. He eivät välttämättä osaa uida ollenkaan. Jos lapsi havahtuu vasta kouluiässä siihen, että ei osaa uida, pahimmassa tapauksessa armeijassakaan ei osaa uida.

Turussa kannustetaan uintiin ilmaiskorteilla

Turussa koululaisten uimaopetukseen osallistuu vuosittain lähes 5 000 lasta, ja allastilasta on pulaa.

Uimalaitosten päällikkö Eeva Haapanen kertoo, että suunnitelmat uuden uimahallin saamiseksi ovat alkutekijöissään. Yksi peruste hallin saamiselle on sopivan allastilan tarve.

– Nuorempien lasten opetuskäyttöön soveltuu lähinnä vain Impivaaran uimahallin opetusallas. Se sopii erityisesti esikoululaisille ja ykkösluokkalaisille. Vanhempia lapsia opetetaan Impivaaran lisäksi Petreliuksen uimahallissa, kertoo Haapanen.

Turku jakaa liikuntapalveluiden järjestämään uimaopetukseen osallistuneille 1., 3. ja 5. -luokkalaisille sekä esikoululaisilla kymmenen kerran ilmaiskortin. Sillä lapsi pääsee veloituksetta uimaan maksavan aikuisen seurassa.

– Kortin tarkoitus on vahvistaa ja tukea lapsen uimataitoa sekä kannustaa yhdessä tekemiseen ja liikkumiseen läheisten kanssa.