Suomessa on iso joukko kuntia, joissa on erityisen helppo päästä kunnanvaltuustoon. Tämä johtuu siitä, että valtuustopaikkoja on lähes yhtä paljon kuin niitä hamuavia ehdokkaita.
Ainakin 47 kunnassa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden.
Toisin sanoen ainakin joka kuudennessa Suomen kunnassa vähintään puolet ehdokkaista tulevat valituiksi valtuustoon.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Ylelle keräämästä aineistosta.
Luvut ovat alustavia, sillä ehdokaslistat vahvistetaan vasta ensi viikon torstaina.
Yle sai tiedot 246 kunnasta. Kuntia on 308 eli tiedot kattavat yli 80 prosenttia kaikista Suomen kunnista.
Kaikista vähiten ehdokkaita jokaista valtuustopaikkaa kohden on alle 2 000 asukkaan varsinaissuomalaisessa Pyhärannan kunnassa.
Pyhärannan kunnanvaltuustossa on 19 jäsentä, ja nykyvaltuustossa heistä 13 on paikallisen Yhteisen Pyhärannan listoilta. Lisäksi valtuustossa on neljä kokoomuksen ja kaksi perussuomalaisten valtuutettua.
Kuntia, joissa ehdokkaita on valtuustopaikkoihin suhteutettuna vähän, on Suomen monella kolkalla.
Isoissa kaupungeissa vallankahvaan vielä riittää halukkaita. Ehdokaspula kiusaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat maaseudulla.
Tulokset kielivät siitä, että monissa kunnissa varavaltuutettujen paikkojen täyttäminen on vaikeaa.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokaskato on uhka edustukselliselle demokratialle.
– Joka kunnassa ja kaupungissa vaaditaan pohdintaa siitä, miten tilannetta saadaan elvytettyä. Eli miten saamme ihmiset uudelleen kiinnostumaan ja kiinnittymään kuntaan ja kunnan asioihin, Pekola-Sjöblom pohtii.
Vaikka joissain kunnissa ehdokkaita yhtä valtuustopaikkaa kohden on niukasti, selvityksen perusteella yhdessäkään kunnassa ei olla vielä tilanteessa, jossa jokainen ehdolle asettunut tulisi valituksi tai paikkoja jäisi jopa täyttämättä.
Mikäli ehdokkaita olisi vähemmän kuin valtuustopaikkoja, vaaleja ei voitaisi toimittaa ja kunnassa jouduttaisiin järjestämään uusintavaalit.
Jos jaossa olevien paikkojen ja ehdokkaiden määrä taas menisi tasan, kyseeseen tulisivat niin sanotut sopuvaalit.
Sopuvaaleissa sovitaan, että kaikki ehdokkaat tulevat valituksi ja näin ollen varsinaista vaalia ei järjestetä. Viimeksi näin on tiettävästi toimittu vuonna 1980 Varsinais-Suomessa sijainneessa Velkuan kunnassa. Sittemmin Velkua on liittynyt osaksi Naantalia.
Viime vaalien alla sopuvaaleihin päätyminen oli hilkulla ainakin Pelkosenniemen kunnassa Lapissa. Vaikka ehdokkaita saatiin lopulta kerättyä sen verran, että valtuustopaikat täyttyivät, valtuuston toimintakyky on ollut vaakalaudalla muun muassa varavaltuutettujen vähyyden vuoksi ja alun perin 13-henkinen valtuusto on käytännössä toiminut vajain voimin.
Ehdokashankinnassa oli hankaluuksia
Puolueilla on ollut vaikeuksia haalia ehdokkaita huhtikuun vaaleihin, ja erityisen takkuista ehdokashankinta on ollut kuntavaaleissa.
Ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä vaalilautakunnille oli tämän viikon tiistaina.
Esimerkiksi perussuomalaisten ehdokasmäärä romahti viime vaalien kuudesta tuhannesta yli kolmanneksen eli alle neljään tuhanteen. Keskustalla pudotusta tuli yli 800 ehdokkaan verran.
Myös muilla isoilla puolueilla, kokoomuksella ja SDP:llä, kuntavaalien ehdokasmäärä laski useilla sadoilla, ja pienemmilläkin puolueilla ehdokasmäärät laskivat.
Puolueet ovat esittäneet monia syitä sille, miksi ehdokkaaksi lähteminen ei ihmisiä kiinnosta: Ihmiset haluavat käyttää rajallisen vapaa-aikansa muuhun kuin luottamustehtävien hoitoon, ja maailmanpolitiikan hurja tola vie ihmisten huomion pois oman kunnan tai hyvinvointialueen asioista.
Kuntaliiton tekemien kyselytutkimusten perusteella näyttää siltä, että omaan elämäntilanteeseen liittyvien syiden lisäksi haluun asettua ehdolle vaikuttaa myös kuntien taloustilanne ja päätöksentekokulttuuri.
– Ihmiset arastelevat lähteä ehdokkaaksi, jos omassa kunnassa on paljon epäasiallista käytöstä ja jos päätöksenteko näyttäytyy riitelynä tai kyräilynä, Pekola-Sjöblom kuvaa.
Voi kieliä elinvoiman puutteesta
Ehdokasmäärät kuntavaaleissa ovat laskeneet jo pitkään. Viime kuntavaalit olivat poikkeus, ja ehdokkaiden kokonaismäärä nousi hieman.
Pekola-Sjöblomin mukaan ehdokaspula voi kieliä omalta osaltaan siitä, että osa kunnista taistelee olemassaolostaan.
Jos ehdokasmäärät jatkavat laskuaan, se herättää kysymyksen, onko kunta elinvoimainen.
– Moni kunnista kamppailee myös talousongelmissa. Tämä voi olla yksi signaali siitä, että lähivuosina eteen voi tulla tarve kuntaliitoksille.
Ylen alue- ja kuntavaalikone on julkaistu. Kaikki vaalisisällöt löydät kootusti täältä.
Korjattu 7.3. kello 9.24 yhden jutun kuvan kuvatekstiä. Riina Anto käveli Pyhärannan kylänraitilla, ei Pyhäjärven.
