Hallituksen puoliväliriihessä paljastui, ettei velanotto ole lähivuosina taittumassa mittavista leikkaustoimista huolimatta.
Mutta tässä ei ole vielä kaikki, väittää Uuden talousajattelun keskuksen UTAK:n tuore raportti.
Sen mukaan hallituksen sopeutustoimet eivät laisinkaan pure velkaantumiseen, vaan peräti lisäävät sitä. Lisäksi sopeutuksella on raportin mukaan talouskasvua selvästi kuristava vaikutus.
Vähälle huomiolle jäänyt raportti julkaistiin kehysriihen alla juuri ennen pääsiäistä.
– Sopeutus heikentää kotimaista kysyntää erittäin voimakkaasti. On ollut koko ajan selvää, että kiristystoimet ovat talouskasvun kannalta haitallisia, sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE:n pääekonomisti Otto Kyyrönen sanoo.
Kyyrönen on yksi raportin kirjoittajista. Muut ovat UTAK:n toiminnanjohtaja Lauri Holappa ja STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà. Laskelmat nojaavat arvostetun belgialaisen Bruegel-ajatushautomon malliin.
– Simulaatiomme osoittavat, että myös julkinen velkasuhde kasvaa sopeutustoimien seurauksena, Kyyrönen jatkaa.
Keskiössä on arvio siitä, millä voimalla leikkaus iskee talouteen
Kritiikin kärki on siinä, miten pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus arvioi tekemiensä sopeutusten haittavaikutuksia.
Siinä keskiössä on niin sanottu finanssipoliittinen kerroin.
Ja tässä tullaan ydinasiaan.
UTAK:n mukaan käytetyt kertoimet ovat liian optimistisia.
Valtiovarainministeriö (VM) on käyttänyt kerrointa 0,5 arvioidessaan sopeutusten vaikutuksia talouteen. Tästä on olemassa VM:n muistio vuoden takaa keväältä. Jäsenmaiden talouspolitiikkaa syynäävän EU-komission käyttämä kerroin on 0,75.
Sekä VM että EU siis olettavat, että sopeutuksen vaikutukset eivät osu talouteen koko voimalla, vaan ikään kuin puolikkaalla tai vähän suuremmalla voimalla.
Tutkimus puoltaa selvästi suurempaa kerrointa, väittää UTAK
UTAK:n mukaan kansainvälinen tutkimus ei tue näin pienten kerrointen käyttöä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston viimevuotinen raportti arvioi, että Suomen kerroin olisi välillä 1,15–1,69. Vuoden 2018 koontitutkimus, joka koostui lähes sadan kansainvälisen tutkimuksen tuloksista, arvioi vaihteluväliksi 0,9–1,9.
UTAK on päätynyt tutkimusten ja omien laskelmiensa perusteella käyttämään kerrointa 1,4.
Se on lähes kolminkertainen VM:n käyttämään 0,5:een verrattuna. Erikoista on, että VM itsekin mainitsee muistiossaan, että kertoimen on Suomessa arvioitu yleensä olevan lähellä yhtä.
– Ministeriö toteaa tutkimuksen puoltavan kaksi kertaa suurempia kertoimia, mutta päättää silti käyttää vaatimatonta 0,5:n kerrointa, UTAK:n toiminnanjohtaja Holappa ihmettelee.
UTAK olettaa laskelmissaan myös, että sopeutusten vaikutus talouteen on pitempi kuin kolme vuotta, jota EU-komissio käyttää.
Arvioiden väliset erot ovat valtavia
Esimerkit näyttävät, miten erilaisia tuloksia eri kerroin ja erilainen arvio vaikutusten kestosta tuottaa.
Katsotaan ensin, miten laskelmat eroavat talouskasvun osalta:
Nykyura on laskettu EU:n velkakestävyysanalyysin mukaan nykyisten sopeutustoimien pohjalta. Kerroin on 0,75 ja sopeutusten oletetaan vaikuttavan talouteen kolmen vuoden ajan.
UTAK:n ”maltillinen” arvio on laskettu kertoimella 1,4 niin, että sopeutusten vaikutus kestää viisi vuotta – ”realistinen” arvio on muuten sama, mutta vaikutus on kymmenen vuotta.
UTAK:n arvioissa talouskasvu joko hidastuu merkittävästi tai pysähtyy kokonaan. ”Maltillisen arvion” mukaan bkt olisi vuonna 2031 noin 8 miljardia pienempi ja ”realistisen arvion” mukaan 14 miljardia pienempi kuin nykyuran arviossa.
Erot ovat samankaltaiset, kun tarkastellaan velkaa:
Mielenkiintoista on, että molemmissa UTAK:n arvioissa sopeuttaminen tekee velkaantumiselle hallaa.
”Realistisessa arviossa” eroa nykyiseen sopeutusuraan olisi peräti 16 prosenttiyksikköä. Velkasuhde nousisi yli sadan prosentin suhteessa bkt:hen.
UTAK pitää ”realistiseksi” nimeämiensä arvioiden oletuksia todennäköisempinä.
– Julkinen talous olisi paremmassa kunnossa, jos hallitus ei sopeuttaisi näin rajusti, sanoo STTK:n pääekonomisti Lainà.
Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että sopeuttaminen voi luoda julkiseen talouteen noidankehiä, joissa talous ei vahvistukaan toivotusti. Tähän viittaa esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkimus useiden maiden sopeutuskuureista viime vuosikymmeniltä.
VM vastaa: tilanne ei ole niin paha, ja kertoimen määrittely on vaikeaa
Finanssineuvos Seppo Orjasniemi VM:n kansantalousosastolta vastaa Ylen kysymyksiin, miksi VM on päätynyt kertoimeen 0,5.
Orjasniemen mukaan VM:n tehtävänä oli pohtia sopeutuksen mittaluokkaa, ja oletus oli että sopeuttaminen haittaa kasvua mahdollisimman vähän.
– Ennakoimme, että hallitus tekee toimenpidekokonaisuuden, johon kerroin sopii, Orjasniemi sanoo.
Mutta Suomen talouskasvu on ollut koko hallituskauden kituliasta. Onko 0,5 tässä tilanteessa mitenkään realistinen kerroin?
Orjasniemen mukaan tätä ei voi arvioida parin huonon vuoden perusteella, koska toimien vaikutus ulottuu useille vuosille.
Orjasniemi oli ohjausryhmässä, kun Pohjoismaiden neuvoston tilaamassa raportissa Suomen kerroin arvioitiin välille 1,15–1,69. Hän pitää tuloksia mielenkiintoisina, muttei vetäisi niistä tai muistakaan kansainvälisistä tutkimuksista suoria johtopäätöksiä.
Hän ei halua lähteä arvioimaan, pitäisikö kerrointa nyt muuttaa, vaan sanoo että kerroin valitaan varovaisuusperiaatteella.
Mutta eikö juuri matala kerroin ole poliitikoille eräänlainen vihreä valo tehdä raskaitakin sopeutustoimia?
Orjasniemen mukaan hallituksen talouspolitiikan lähtökohta on ollut se, että toimia tehdään, koska niitä täytyy tehdä. Lisäksi olosuhteiden vaikutusta toimien tehokkuuteen on hankala arvioida, joten kertoimenkin määrittäminen on vaikeaa, hän sanoo.
Siitä Orjasniemi on samaa mieltä, että kerroin kasvaa huonoina aikoina. Mutta hän kiistää, että Suomi olisi uralla, jossa sopeutustoimet kiihdyttävät velkaantumista.
– Väite, jonka mukaan sopeutus tekisi niin paljon hallaa, että taloutta pitää taas sopeuttaa lisää jotta se pysyy raiteilla, niin sellaista vaaraa ei ole, Orjasniemi sanoo.
Professori: kiintoisia laskelmia, hiukan kärjistäviä päätelmiä
Talouspolitiikan arviointineuvosto analysoi taloustoimia. Mitä mieltä sen puheenjohtaja, professori Niku Määttänen on UTAK:n väitteistä?
Määttänen kertoo tutustuneensa raporttiin. Hän pitää laskelmia ja UTAK:n skenaarioita kiinnostavina, mutta kaipaisi lisätietoa.
– Näkisin mielelläni, miten sopeutus vaikuttaa laskelmassa pidemmällä aikavälillä.
Määttäsen mukaan ei ole lainkaan mahdotonta, että velkasuhde kasvaa lyhyellä aikavälillä. Se on otettu huomioon myös ylempänä olevan grafiikan nykyurassa.
Pitemmällä aikavälillä talous yleensä sopeutuu laihoihin aikoihin, ja viennin kasvu hilaa taloutta ylöspäin. Viimeistään sitten velkasuhde alkaa yleensä laskea verrattuna siihen, että sopeutusta ei olisi tehty, Määttänen sanoo.
Määttäsen mielestä kertoimen pohtiminen riittävän tarkasti on hankalaa, sillä se voidaan määritellä tutkimuksissa eri tavoin.
Taloustilannettakin Määttänen pitää juuri nyt hankalana arvioida. Muutama kuukausi sitten ajateltiin, että talous olisi lähdössä kasvuun. Nyt tullikiistat ja yleinen epävarmuus ovat sekoittaneet tilannetta.
– En halua tyrmätä UTAK:n raporttia. Mutta minusta kirjoittajien johtopäätökset ovat turhan kärjistäviä, hän sanoo.
UTAK haluaa investointeja, ei leikkauksia
Perinteisen keynesiläisen talouspolitiikan mukaan huonossa taloustilanteessa kannattaa lisätä julkisia menoja, jotta talouden pomppujen vaikutus esimerkiksi työllisyyteen pehmenee.
Tätä myös Uuden talousajattelun keskus UTAK ajaa.
UTAK:n mukaan talous elpyy vauhtiin vain investoinneilla. Se ehdottaa Suomeen neljän miljardin euron julkisia investointeja väyliin, asuntoihin, koulutukseen, kasvuyrityksiin ja vihreään teollisuuspolitiikkaan.
Holappa haluaa, että raportti luettaisiin keskustelunavauksena.
– Emme ole sitä mieltä, että tilanne olisi helppo. Kaikkiin toimiin liittyy merkittäviä riskejä, hän sanoo.
– Mutta kun on perusteltu että on pakko sopeuttaa, niin me yritämme perustella, että lääkkeestä voi olla enemmän haittaa.
