Betoniin valetussa Helsingin Itä-Pasilassa sijaitsee ammattiyhdistysliikkeen linnake, josta harvemmin puhutaan julkisuudessa. Itäpasilalaisessa keltaisessa toimistorakennuksessa sijaitsevat lähes kaikki korkeasti koulutettujen Akavan yksityisten alojen liitot.
Olemme tulleet kuvaajan kanssa tänne etsimään kokoomuslaisia ammattiyhdistysjohtajia, jotka voisivat avata palkansaajien ja hallituksen vaikeaa suhdetta.
Liittojen ja hallituksen jännitteinen suhde kävi ilmiselväksi, kun akavalaisen Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti eroavansa kokoomuksesta yli 20-vuotisen jäsenyyden jälkeen. Syyksi Murto kertoi hallituksen tekemät työmarkkinauudistukset kuten vientimallilain.
Vientimallilailla varmistettiin se, ettei sovittelija tai sovittelulautakunta voi jatkossa antaa julkisen alan työntekijöille vientialoja korkeampia palkankorotuksia.
Viimeinen niitti Murrolle oli kokoomuksen somekampanja, jossa puolue kertoi liittoon kuulumattomien palkansaajien verotuksen kevenevän muita enemmän tämän hallituskauden aikana. Murto kuvasi kampanjaa erittäin ikäväksi ja käsittämättömäksi hyökkäykseksi ammattiliittoon kuulumista kohtaan.
Puolue käytti esimerkkinä ammattiryhmistä opettajia, joista monet ovat perinteisesti olleet kokoomuksen ja Murron edustaman OAJ:n jäseniä.
Nyt tarkoituksena keskustella kolmen kokoomuslaisen liittojohtajan kanssa siitä, mitkä päätökset ovat vaivanneet akavalaista ammattiyhdistysliikettä eniten tällä hallituskaudella.
”Puolue ei ole sama kuin aiemmin”
Nousemme kuvaajan kanssa seitsemänteen kerrokseen. Vastassa on Insinööriliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Jussi Salonranta, joka on ollut kokoomuksen jäsen 25 vuotta.
Hän on toiminut aiemmin kokoomuksen poliittisena suunnittelijana ja puolueen ajatuspajan analyytikkona. Salonranta vertaa kokoomuksen kannattamista urheiluseuran tukemiseen.
– Omia kannustetaan ja omaa väriä tunnustetaan. Kun peli menee huonommin, niin sitten haukutaan valmennusjohto ja seuran omistajat. Seuraavaksi jätetään menemättä matseihin.
Vertailu ontuu siinä mielessä, että kokoomuslaiset ovat olleet uskollisia äänestäjiä eikä Salonranta ole vaihtamassa puheenjohtaja Petteri Orpoa seuraavaan päävalmentajaan.
Sen sijaan nykyhallituksen toiminnassa ja päätöksissä riittää kritisoitavaa, vaikka Salonranta aloittaa myönteisen kautta.
– Isossa kuvassa varmasti kaikki kokoomuslaiset ajattelevat, että valtion velkaantumisen taittaminen, ansiotuloverotuksen keventäminen ja paikallisen sopimisen edistäminen ovat kannatettavia asioita.
Näiden asioiden käytännön toteuttaminen on puolestaan saanut Salonrannan ja monen muun kokoomuslaisen ammattiyhdistysihmisen suupielet alaspäin.
Hallitus on luopunut useista taloustavoitteistaan ja asiantuntijoiden mukaan tavoite velkasuhteen taittamisesta uhkaa karata hallituksen ulottumattomiin.
Salonranta ei myöskään ole tyytyväinen puoluejohdon hehkuttamien veronalennuksien kohdentumiseen. Hän arvioi, että työttömyysvakuutusmaksujen nousu syö alle 9 000 euroa tienaavilta veronalennukset, joista hallitus päätti puoliväliriihessä.
Työllisyysrahasto on perustellut työttömyysvakuutusmaksujen nousupaineita heikolla työllisyystilanteella.
Toinen veroihin liittyvä kritiikki liittyy eniten tienaavien marginaaliveroasteen pudottamiseen noin 60:stä 52 prosenttiin. Vaikka Salonranta ajattelee, että lisätienesteistä enintään 50 prosenttia saisi mennä valtion verokirstuun, hän pohtii, onko näin suureen veronalennukseen varaa tässä taloustilanteessa.
Kolmanneksi Salonranta pitää päätöstä työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta ideologisena, mikä lisää vastakkainasettelua yhteiskunnassa.
– Verovähennysoikeutta ei poistettu Suomen Yrittäjien eikä Keskuskauppakamarin jäseniltä. Jos olisi haluttu paikata valtion kestävyysvajetta, silloin se pitäisi poistaa kaikilta.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan Ylelle, että Suomen Yrittäjien ja Keskuskauppakamarin jäsenmaksujen asema ratkeaa jatkovalmistelussa. Hallitus tekee yksityiskohtaisen esityksen asiasta myöhemmin.
Salonranta sanoo suoraan, että puolueen aatteellinen muutos on kasvattanut hänen ja puolueen välistä eroa. Kokoomus on hänen mukaansa kääntynyt talouspoliittisesti aiempaa voimakkaammin oikealle ja retoriikka asettelee ihmisiä vastakkain voimakkaammin kuin aiemmin.
– Sanoisin, että puolue ei ole sama kuin aiemmin. Toisaalta se ei ole tavoiteltava tilanne, että puolue pysyisi samanlaisena aina.
Kritiikistä huolimatta Salonranta ei ole vaihtamassa joukkuetta, sillä ”avioliitossakin riidellään välillä”.
”Ymmärrän päätöksiä, joille voi osoittaa selvät vaikutukset”
Paria kerrosta alempaa löytyy Riku Salokannel, joka työskentelee Suomen Ekonomien työmarkkinajohtajana.
Salokannel on ollut kokoomuksen jäsen 90-luvulta lähtien, mutta hän haluaa antaa haastattelun ennen kaikkea Suomen Ekonomien edustajana.
– En halua suoraan arvostella yhtäkään puoluetta, mutta työmarkkinajohtajana voin arvostella harjoitettua politiikkaa.
Salokannel nostaa esimerkiksi kokoomuksen puoluekokousaloitteet työehtosopimuksen yleissitovuuden poistamisesta ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden lakkauttamisesta.
Salokannel on eri mieltä näiden aloitteiden kanssa, ja hän pyrkii vaikuttamaan asioihin Ekonomien lobbarina.
– Kannatamme yleissitovuutta, mutta samaan aikaan olemme pyrkineet laajentamaan paikallista sopimista. Verovähennysoikeutta puolestaan pidämme edelleen perusteltuna.
Salokannel kuitenkin lisää, ettei verovähennysoikeus saa olla ainoa syy kuulua liittoon. Liiton pitää pystyä tarjoamaan parempia palveluita ja vaikuttamistyötä, jonka takia siihen kuulutaan.
Ekonomien kritiikki kohdistuu tällä hallituskaudella ansiosidonnaisen porrastamiseen ja henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamiseen. Nykyään palkansaajaan irtisanomiseen pitää olla asiallinen ja painava syy, mutta jatkossa siihen voi riittää ainoastaan asiallinen syy, mikäli hallituksen esitys menee läpi.
– Jäsentemme mediaanipalkka on 5 800 euroa, joten ansiosidonnainen ei missään vaiheessa ole ollut kannustinloukku. Samaan aikaan korkeastikoulutettujen työllistymisprosessi kestää puoli vuotta, koska siellä on esimerkiksi kilpailukieltoja.
Hallituksen päätöksen mukaan ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha laskee noin kahden kuukauden jälkeen työttömyyden alkamisesta 80 prosenttiin alkuperäisestä tasosta. Toinen pudotus tulee noin kahdeksan kuukauden jälkeen.
Ekonomien jäseniltä on tullut tästä asiasta paljon palautetta liitolle. Henkilökohtaisen irtisanomisen helpottamista Salokannel kritisoi puolestaan siitä, ettei asialle ole voitu laskea vaikutusarvioita.
– Ymmärrän päätöksiä, joille voi osoittaa selvät vaikutukset. Ja tämän voi laittaa kokoomuslaisuuteni piikkiin. Mutta minun on vaikea ymmärtää päätöksiä, joille ei pystytä sellaisia osoittamaan.
Kiitosta Salokannel puolestaan jakaa hallitukselle siitä, ettei työmarkkinajärjestöillä ole tällä hallituskaudella ollut veto-oikeutta hallituksen ja eduskunnan päätöksiin.
– Haluan kyllä antaa kiitosta väistyneelle työministerille Arto Satoselle. Hän on kyllä jaksanut kuunnella ja kiertää, enkä ota tällä kantaa päätösten sisältöön.
Samaa ei voi Salokanteleen mukaan kaikista kokoomuslaisista. Osa kansanedustajista on käyttänyt palkansaajaliikkeestä kieltä, joka ei osoita arvostusta sitä kohtaan. Tästä huolimatta hän aikoo jäädä puolueeseen vaikuttamaan asioihin.
”Rakennetaan vain eripuraa”
Diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja edustava Tekniikan akateemiset TEK:n tilat sijaitsevat toimistorakennuksen yhdeksännessä kerroksessa. Toiminnanjohtaja Jari Jokinen odottaa aulatilan sohvalla.
Jokinen kritisoi tiukasti kokoomuksen kampanjaa tiistaina. Hän kirjoitti Katarinan Murron päivityksen alle, että puolue on tahrinut hänen 41-vuotisen taipaleen puolueen jäsenenä.
– Kokoomuksessa ei ymmärretä, että järjestäytyneet työmarkkinat ovat tuottavuuden ydintä. Nyt rakennetaan vain eripuraa.
Jokinen kertoi nukkuvansa yön yli ja miettivänsä asiaa. Nyt hän kertoo Ylelle käyneensä asiasta keskusteluita kokoomuksen puheenjohtajan ja puoluesihteerin kanssa.
– He ovat pahoitelleet kampanjaa, joka ei mennyt oikein. Ajattelen nyt, että maksan kokoomuksen jäsenmaksun, jos mitään ihmeellistä ei tapahdu.
Jokisen ajatuksiin vaikutti ennen kaikkea se, että hän haluaa olla puolueessa mukana vaikuttamassa asioihin. Hän on huolissaan siitä, miten kokoomuksessa ymmärretään työmarkkinoiden toimintaa.
– Me pyrimme esimerkiksi vaikuttamaan siihen, että diplomi-insinöörit ja arkkitehdit pystyisivät tekemään mahdollisimman tuottavasti töitä ja jaksamaan kaikkien paineiden alla.
Konkreettisina asioina Jokinen nostaa esille yleiskorotukset, sairausajan palkat ja vanhempainvapaat, joiden toteutumiseen liitto pyrkii vaikuttamaan työpaikoilla.
TEKin on ollut vaikea hyväksyä muutoksia sovittelujärjestelmään, vaikka se ei ole iso muutos liitolle itselleen. Jokisen mukaan työmarkkinajärjestöille pitäisi antaa tilaa tehdä oma työnsä neuvotteluissa.
