Kouvolaan suunnitteilla oleva Tiktokin datakeskus ei vaikuta sovelluksen tai suomalaisten tietoturvaan, sanovat Ylen aamussa maanantaina vierailleet asiantuntijat.
Kiinalaisomisteisen, maailman suurimpiin kuuluvan sosiaalisen median alustan, Tiktokin datakeskuksen tietosuojakysymykset ovat herättäneet huolta muun muassa elinkeinoministeri Wille Rydmanissa.
Tiktok on tuomittu tietosuojarikkeistä ja sitä on sakotettu viimeksi toukokuun alussa, kun EU lätkäisi sovellukselle miljoonasakot siitä, että alustan tekemät datansiirrot Kiinaan rikkoivat EU:n tiukkoja tietosuoja-asetuksia.
Lisäksi Tiktokin kautta Kiinan kaltainen valtio voisi vaikuttaa koko maailman mielipiteisiin propagandaa syöttämällä.
Tietoturvayhtiö Withsecuren tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan Tiktokista sovelluksena voikin olla huolissaan, mutta datakeskuksen sijainnista ei niinkään.
– Se toisi ehkä jonkun verran kiinalaisia työntekijöitä Kouvolaan sitä datacenteriä pyörittämään, Hyppönen toteaa.
Hyppösen mukaan monesti on vaadittu, että eurooppalaisten dataa ei saa viedä Euroopan ulkopuolelle. Siitä Tiktokia on myös kritisoitu.
– Emme voi saada molempia. Jos data pitää olla Euroopassa niin Euroopassa pitää olla datacenter, Hyppönen sanoo.
Kyberturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Juhani Eronen muistuttaa, että Suomessa tietoturvan minimitasolle asettaa sääntöjä muun muassa EU:n sääntelyt, digimarkkinasääntely sekä kyberturvallisuuslaki.
– Tekniseltä kannalta meillä on hyviä hallintakeinoja näille riskeille, Eronen tiivistää.
Käyttäjien tiedot ovat kauppatavaraa
Datakeskusta enemmän huolenaiheena voi olla esimerkiksi se, miten ja mitä dataa Tiktok käyttäjistään kerää ja mihin tarkoitukseen.
Alustat, kuten Google ja Tiktok, tekevät kerätyllä datalla miljardituottoa. Sovelluksen käytön yhteydessä ne profiloivat käyttäjänsä ja muodostavat mielikuvaa siitä, kuka käyttäjä on, millaisista tuotteista tämä voisi olla kiinnostunut ja mistä ei.
Erosen mukaan Tiktok kerää tietoa muun muassa siitä, mistä sovellusta käytetään, miten pitkään ja mihin kellonaikoihin. Kuvista napataan metatiedot ja yritetään tunnistaa niissä näkyvät ihmiset.
Puhelinluettelon tietojen kerääminen taas on naamioitu kysymykseen siitä, haluaako sovelluksesta löytää ystävänsä.
– Se on asia, mistä aina varoitan. Jaat pääsyn puhelinluetteloosi, jos valitset etsiä ystäväsi sovelluksesta. Siinä kannattaa pysähtyä ja miettiä, sillä sinä et jaa silloin omia tietojasi, vaan muiden ihmisten nimiä, osoitteita, puhelinnumeroita ja vaikka ovikoodeja. Ihmiset tallentavat puhelinluetteloon monenlaista dataa, Hyppönen varoittaa.
Molemmat tyrmäävät yleisen harhaluulon siitä, että sovellus kuuntelisi käyttäjiä.
– Teknisestihän se olisi mahdollista, mutta se olisi taloudellinen itsemurha tällaiselle palvelulle kuunnella käyttäjiä ja olla kertomatta siitä, Eronen sanoo.
Kaksikon mukaan kyse on siitä, että ihminen todennäköisemmin kiinnittää mainoksiin tarkempaa huomiota, kun asiasta on juuri jutellut. Mainokset saattavat ilmestyä myös esimerkiksi omista verkon hakusanoista tai samassa verkossa hakusanaa käyttäneeltä työkaverilta.
Hämäriä toimintatapoja, mutta ei todisteita vakoilusta
Hyppösen mukaan erityisesti Tiktok on tekoälyalgoritmeiltaan niin tehokas huomaamaan käyttäjän mieltymyksiä, että käyttäjä ei itsekään ymmärtänyt vielä olevansa kiinnostunut sovelluksen suosittelemista asioista.
Samalla kyse on niin kutsutuista hämäristä toimintatavoista, joita Erosen mukaan on yhdistetty Tiktokiin. Tällöin käyttäjällä on mahdollisimman hankala ymmärtää, mihin he ovat ryhtymässä, kun ottavat sovelluksen käyttöön.
– Hämärä toimintamallihan toimii täydellisesti, kun ihminen joutuu ikään kuin riippuvaiseksi siitä palvelusta. Se on niin miellyttävää, että sinne jää vähän pidemmäksi aikaa kuin pitikään jäädä, sanoo Hyppönen.
Erosen mukaan hämärät toimintatavat tekevät pesäeroa Tiktokin ja esimerkiksi yhdysvaltalaisen Facebookin ja Instagramin välillä.
Hyppönen näkee, että Tiktokiin myös suhtaudutaan perustellusti eri tavalla, kun sovellus tulee autoritäärisestä Kiinasta.
Hän ei kuitenkaan usko, että Tiktokilla yhtiönä on intressejä tehdä laittomuuksia tai auttaa Kiinan valtiota vakoilussa, ellei yhtiötä siihen pakoteta.
– Meillä ei ole mitään esimerkkejä tai todistusaineistoa siitä, että TikTokia olisi pakotettu vakoilemaan Kiinan puolesta käyttäjiä. Poikkeustilanteissa, kuten sodassa, se voisi kuitenkin olla realistinen vaihtoehto, Hyppönen sanoo.
Korjattu 12.5.2025 kello 16.37: Korjattu leipätekstin kohta, jossa kerrottiin, että Tiktok olisi maailman suurin sosiaalisen median alusta. Näin ei ole, mutta se kuuluu suurimpiin.
