Pirkanmaalla Mäntässä on tänä kesänä taidenäyttely, jossa taiteilijoiden nimet paljastetaan vasta näyttelyn purun yhteydessä elokuussa.
Näyttelyn kuraattori ei tiedä, kenen teoksia hän valitsee, joten myös uudet ja vähemmän tunnetut taiteilijat voivat päästä mukaan.
– Oletan, että tunnistan muutamia taiteilijoita, mutta en voi tietää sitä, kertoo näyttelyn kuraattorina toimiva Veikko Halmetoja.
Halmetoja on tunnettu galleristi ja kuratoinut lukuisia taidenäyttelyitä ympäri Suomen.
Hän uskoo, että yksi syy hakea mukaan voi olla se, että tuntemattomat nimet toivovat pääsevänsä tällä tavoin hänen tietoonsa.
– Mänttä on kesällä taiteen pääkaupunki. Pelkästään se, että saa tänne teoksiaan esille on iso juttu, Halmetoja sanoo.
Näyttelyyn haettiin yli 350 teoksella. Lopulta Halmetoja valitsi töitä 16 taiteilijalta mukaan. Monelta on esillä useita teoksia.
Halmetoja toivoo näyttelyn herättelevän taidemaailmaa siihen, että näyttelymahdollisuuksia tarvitaan. Ei välttämättä juuri anonyymeja, mutta näyttelyitä, joihin kaikki taiteilijat voivat tarjota teoksiaan.
– Mahdollisuuksia on yksinkertaisesti liian vähän, Halmetoja sanoo.
– Jos taitelija työskentelee säännöllisesti, teoksia syntyy paljon ja suurin osa taitelijoista haluaa saada ne esille, jotta joku näkisi ne, kommentoisi niitä.
Näin anonymiteetti varmistettiin
Näyttelyn toteuttamiseksi rakennettiin kaksiportainen järjestelmä. Oli paikka, mihin taiteilijat tarjosivat teoksia ja toinen paikka, missä kuraattori kävi teoksia läpi.
Välikäsien avulla varmistettiin, että kuraattori ei ole missään vaiheessa tietoinen siitä, kenen töitä hän katsoo.
– Ripustusvaihe on sitäkin mielenkiintoisempi, kun olen tähän mennessä katsellut teoksia vain valokuvina, Veikko Halmetoja sanoo.
Haastatteluhetkellä hän purki nimimerkin ”Aamu” teosta. Hän ei tiedä, vaikka tekijä olisi hänen oma oppilaansa.
– On tietysti mahdollista, että tunnistaisin ripustusvaiheessa tekijän, mutta esimerkiksi tämän mustavalkoisen valokuvan kohdalla en nyt tiedäkään.
Yksi teoksista on monelle betonilaatalle tehty kuva. Sen Halmetoja pyysi taiteilijan rakentamaan tilaan ennen kuin hän saapuu paikalle.
– Jos minulla oli jotain kysyttävää, esimerkiksi teoksen koosta, kysyin sen välikäsien kautta.
Normaalisti näyttelyt kootaan tekijälähtöisesti, mutta nyt kuraattori on arvioinut vain teoksia.
– Tämä on todella päinvastainen prosessi. Normaalisti aloitan tekijöistä ja alan miettiä, mitkä heidän teoksistaan sopisivat näyttelyyn.
Myös taiteilijoita sitoo anonymiteetti.
– Somessa ei voi paljastaa, että olen mukana näyttelyssä.
Yleisö voi keskittyä pelkkään teokseen
Näyttely on rakennettu Mänttä-Vilppulan kaupungintalon aulaan.
Vierailijaa ovat heti vastassa teokset, jotka katsovat kohti. Veikko Halmetoja sanoo, että on vaikea ajatella, mitä ihmiset ajattelevat katsoessaan anonyymia taidetta.
Ainakin se tarjoaa mahdollisuuden keskittyä vain itse teokseen.
– Pyrin siihen, että näyttely itsessään on niin hyvännäköinen, että tässä voi vain nauttia suomalaisesta nykykuvataiteesta.
Näyttelyn tuottaa Koneen säätiön rahoittama Toisin kuvitellun demokratian utopiat -hanke.
Näyttelyn nimi on Pönötysvapaa. Hankkeen projektipäällikkö Kristina Ahmas sanoo, että pönötys ja hierarkiat estävät monenlaisten kyvykkyyksien pääsemistä esille.
Kaksivuotisen hankkeen aikana on järjestetty lukuisia keskustelutilaisuuksia aiheesta. Ahmas sanoo, että pönöttäminen vaivaa suurta määrää ihmisiä taide- ja tiedemaailmassa.
– Siitä vapautuminen on hirveän tärkeätä ja tämän hankkeen olennainen juttu. Me emme ole saaneet mitään lopullista vastausta siitä, mitä on pönötysvapaus, mutta toivomme, että keskustelu jatkuu, Ahmas sanoo.
Näyttely on auki 2. elokuuta asti.
