Lappeenrantalaisella Jenna Myllärisellä on kymmenen vuotta edellisestä hammashoidosta.
– Yläasteella hammashoidossa hampaisiini pudotettiin neula. Sen jälkeen on alkanut pelottaa, tuleeko hoidossa uusia virheitä, Myllärinen kertoo.
Nyt hän on kuitenkin rohkaistunut tulemaan hammaslääkärin vastaanotolle.
– Ei se niin paha ollut kuin kuvittelin. Kyllä siihen muutkin ihmiset pystyvät, Myllärinen sanoo hoidon jälkeen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hammashoitopelosta kärsii jossain määrin jopa 30–50 prosenttia suomalaisista. Vakavammat pelot ovat kuitenkin paljon harvinaisempia.
– Voimakkaasta hammashoitopelosta kärsii noin kymmenesosa suomalaisista, sanoo asiantuntijahammaslääkäri Jussi Furuholm THL:stä.
Tavoitteena hoitoon sitoutuminen
Etelä-Karjalan hyvinvointialue on ottanut käyttöön uuden hoitomallin, joka on tarkoitettu erityisesti pelkopotilaille.
– Tarkoitus on, että pelkopotilaiden hoito olisi mahdollisimman jouhevaa niin, etteivät he jätä hammashoitoa kesken, sanoo johtava ylihammaslääkäri Eija Peltonen.
Lappeenrannassa on kaksi hammaslääkäriä, joille pelkopotilaita on keskitetty. Pelkopotilaan hammaslääkäri pysyy aina samana, ja hoidossa edetään rauhalliseen tahtiin
– Jo ennen ensimmäistä käyntiä hammaslääkäri soittaa potilaalle ja keskustelee tulevasta hoidosta, Peltonen kertoo.
Pelon takia hoitamatta jätetyt hammasongelmat voivat aiheuttavaa epämiellyttävää oloa tai jopa vaaraa potilaalle. Niistä aiheutuu myös monia ylimääräisiä kustannuksia.
– Hoito kestää kauemmin ja on kalliimpaa, THL:n Furuholm sanoo.
Lisäksi päivystyksellisten käyntien määrä kasvaa, ja jos hammassairaudet pahenevat, ne voivat vaatia sairaalahoitoa.
Furuholmin arvion mukaan hammashoitopelosta ja sen seurannaisvaikutuksista syntyy kymmenien miljoonien eurojen kulut vuosittain Suomessa.
Johtajaylilääkäri Tuula Rajaniemi kertoo, että käytännössä yksi hammaslääkärin tuoli pysyy koko vuoden tyhjänä Kymenlaaksossa:
Keskustelu on tärkeää
Etelä-Karjalassa potilaat ohjautuvat hoitomalliin erityisten kriteerien perusteella. Niitä ovat esimerkiksi ne, jos ihmisellä on takanaan toistuvia hammaspäivystyskäyntejä tai hän itse toivoo pelkonsa huomioimista.
– Heille varaamme pidempiä aikoja, jotta on mahdollista keskustella pelon juurisyistä ja niistä keinoista, joilla pelkoa voidaan helpottaa, kertoo hammaslääkäri Antti Toratti Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Etelä-Karjalassa hoitomalli alkoi toukokuussa. Sitä on tarkoitus laajentaa Lappeenrannasta koko Etelä-Karjalaan. Kokemukset ovat olleet hyviä.
– Potilaat ovat kiitelleet sitä, että ovat nyt uskaltaneet tulla hoitoon, ylilääkäri Eija Peltonen sanoo.
Pelko voi olla selittämätöntä
Hammaslääkäri Antti Toratti kertoo, että usein ihmisen hammashoitopelko johtuu jostain yksittäisestä lapsuuden kokemuksesta.
– Ihminen voi muistaa hyvin tarkkaan jonkun yksittäisen toimenpiteen, joka on tehnyt kipeää, Toratti kertoo.
Pelkoja voi jäädä myös isoista toimenpiteistä. Pelko voi myös olla selittämätöntä ilman mitään selkeää taustasyytä.
Jenna Myllärisellä on selkeät toiveet siitä, mikä helpottaa hänen oloaan.
– Osaava lääkäri ja se, että toimenpiteet tehdään nopeasti, hän sanoo.
