Lasten uimataito on valtakunnan kärkeä Oulussa ja Mikkelissä.
Oulussa 80,2 prosenttia ja Mikkelissä jopa 82 prosenttia kuudesluokkalaisista läpäisi viime lukuvuonna pohjoismaisen uimataitotestin.
Pohjoismaisen uimataitokriteerin mukaan ihminen on uimataitoinen, kun hän hypättyään uintisyvyiseen veteen pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta vähintään 50 metriä selkäuintia.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton vuonna 2022 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan maan kuudesluokkalaisista on uimataitoisia vain 55 prosenttia.
Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton (SUH) toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen ei halua korostaa alueellisia eroja, jotka liiton kyselytutkimuksessa selvästi nousevat.
Suuret kaupungit hän kuitenkin nostaa esiin lasten uimaopetuksen ja uimataidon suhteen.
– Isoissa kaupungeissa tilanne on haastavampi. Niissä on yleensä vähemmän allaspinta-alaa suhteessa asukaslukuun. Osalla on ollut haasteita myös uimaopettajien rekrytoinnissa, Heinonen sanoo.
Suomen viidenneksi suurin kaupunki Oulu poikkeaa selvästi tästä kuvasta.
Lasten ja nuorten uimataito on noussut keskusteluun erityisesti viime viikonloppuna tapahtuneiden poikkeuksellisen useiden hukkumisten myötä.
Laki edellyttää uimaopetusta
Alakoulun päättävien lasten uimataito testataan Oulussa virallisesti uimakokeella uimaopettajan ja luokanopettajan silmien alla. Valtakunnallinen uimataitoprosentti taas perustuu lasten omaan arvioon uimataidostaan.
– Sitä ei voi verrata Oulun mallin mukaiseen, testillä todennettuun uimataitoprosenttiin, sanoo Tuija Pohjola.
Pohjola on tehnyt pitkän uran muun muassa SDP:n kansanedustajana ja Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, mutta varsinaiselta ammatiltaan hän on uinninopettaja. Hän on edistänyt koululaisten uimataitoa myös politiikassa.
Koululaisten uimaopetus kuuluu valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan.
Oulun liikuntajohtaja Niina Epäilys on iloinen siitä, että oululaislasten uimataito on niin paljon parempi kuin maan keskiarvo.
– Se on vaatinut vuosikymmenten pitkäjänteistä ja systemaattista työtä. Oulussa kaikki lapset eskarilaisista kuudesluokkalaisiin pääsevät joka vuosi viikon mittaiseen uimaopetukseen, hän kertoo.
Epäilyksen mukaan kaupungin päättäjät ymmärtävät uimataidon merkityksen kansalaistaitona ja eräänlaisena henkivakuutuksena.
– Oulussa on ollut pitkään viisautta tässä asiassa. Meillä on ollut voimakkaita poliittisia päätöksentekijöitä, jotka ovat halunneet panostaa lasten uimaopetukseen.
Lasten hukkumisonnettomuuksia on epäilyksen mukaan ollut Oulussa vähän verrattuna moniin muihin kaupunkeihin.
Jos lapsi ei opi uimaan Oulun kaupungin uimaopetuksessa, hänellä on alakoulun jokaisella luokalla mahdollisuus saada maksutonta lisäopetusta kesän uimakouluissa.
– Tämä on se oululainen malli hoitaa asiaa, Pohjola sanoo.
Kovin moni kunta ei toimi Oulun tavoin. Toisaalta Pohjola tietää, että joissakin pienemmissä kunnissa uimaopetusta voi olla jopa kaksinkertainen määrä Ouluun verrattuna.
Mikkelissä alakoululaiset uivat vähintään neljästi vuodessa
Mikkelissä 82 prosenttia kuudesluokkalaisista läpäisi viime lukuvuonna pohjoismaisen uimataitotestin.
– Pääsääntöisesti luku on Mikkelissä ollut aina yli 80 prosentin ja toisinaan jopa yli 90 prosenttia. Jokainen ikäluokka on tasoltaan erilainen, kertoo Mikkelin uimahallien hallimestari Minna Mustaparta.
Yksi syy Mikkelin koululaisten hyvään uimataitoon voi johtua Saimaan läheisyydestä ja siitä, että reilun 50 000 asukkaan kaupungissa on kaksi uimahallia.
Uimahallien kurssien ja uimakoulujen paikat menevät Mustaparran mukaan joka vuosi nopeasti ja vain muutamia paikkoja jää täyttämättä.
Mikkelin alakoululaiset pääsevät koulun kanssa uimaan neljä kertaa vuodessa. Maahanmuuttajien valmistavassa perusopetuksessa uimaopetuskertoja on tarvittaessa enemmän.
SUH:n toiminnanjohtaja Kristiina Heinonen kehuu Mikkelin opetussuunnitelmaa, jossa uimaopetus ja sen tukitoimet on otettu esimerkillisesti huomioon.
– Tiedän, että siellä tehdään hyvää työtä ja koulujen uimaopetus on keskeisessä roolissa ja sitä toteutetaan systemaattisesti.
