Suomen olympiajoukkueiden kisapappina 2004–22 toiminut Leena Huovinen sai ensin elokuun puolivälissä kuulla naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajalta Tero Lehterältä, ettei hänen palveluksiaan joukkueen henkisenä valmentajana enää tarvita. Hieman tämän jälkeen Olympiakomitea viesti julkisuuteen myös sen, ettei Suomen kisajoukkueiden yleisjohtoon seuraavissa talviolympialaisissa Milanossa 2026 tai tästedes lähtökohtaisestikaan kuulu kisapapin nimikkeellä toimivaa henkilöä.
Huovisen palkanmaksaja olympiatehtävissä on ollut evankelis-luterilainen kirkko.
Hänen läsnäolonsa kisoissa on kuitenkin edelleen mahdollista – ja nimenomaan Milanossa, jossa järjestetään kisojen jäälajit. Suomen joukkueessa on jäljellä yksi niin kutsuttu Safeguard officerin eli vastuullisuusvastaavan paikka, ja sen täyttäjäksi Huovista on kaavailtu.
Huovinen tapasi asian tiimoilta keskiviikkona Olympiakomitean huippu-urheilujohtajan Janne Hännisen. Tämä kommentoi asiaa Yle Urheilulle niukasti:
– Neuvottelut jatkuvat. Hän tutustuu lähemmin tehtävänkuvaan, ja sen pohjalta jatkamme, Hänninen totesi.
Huovinen viestitti Yle Urheilulle, että hänelle kynnyskysymys on jatkossakin kahdenvälisten keskustelujen sisällön pysyminen ehdottoman luottamuksellisena. KOK vaatii vastuullisuusvastaavia raportoimaan kisojen aikana esimerkiksi häirintä- ja väkivaltatapauksista. Mutta työssään vaitiolovelvollisia henkilöitä, kuten lääkäreitä, psykologeja tai pappeja, se ei vaadi rikkomaan ammatillista salassapitovelvollisuuttaan luottamuksellisissa keskusteluissa.
Ensimmäisen kerran KOK edellytti joukkueilta vastuullisuus- ja hyvinvointivastaavia (Welfare officer) Pariisin kesäkisoissa 2024. Molempiin tehtäviin voi suorittaa KOK:n sertifikaattikoulutuksen, mutta se ei ollut välttämätön ehto vielä Pariisissa eikä myöskään Milanossa.
Kaksi pestiä täytetty
Ennen Huovisen mahdollista valintaa kaksi näistä pesteistä on jo ensi talven kisoihin täytetty. Olympiakomitean lumilajien vastuuasiantuntijan Terhi Lehtoviidan työkenttä vastuullisuusvastaavana on hyvin laaja. Hänen lajeissaan kilpaillaan Pohjois-Italiassa useilla paikkakunnilla, ja urheilijoita majoittuu useisiin kisakyliin. Lehtoviidalla on psyykkisen valmentajan koulutus.
– Kisojen hankala maantieteellinen rakenne ja näiden asiantuntijoiden työ eli lähtökohtaisesti lähikontaktien suosiminen vaatii usemman ammattilaisen panoksen. Heillä on tärkeä rooli joukkueessa, Hänninen sanoo.
Joukkueen hyvinvointivastaavaksi eli Welfare officeriksi on nimetty psykologi, psykoterapeutti Tiina Röning, jonka työsopimus Suomen olympiakomitean kanssa päättyy Milanon kisojen jälkeen. Kyseistä tehtävää ei voi hoitaa ilman terveydenhuollon koulutusta eli Suomessa käytännössä Valviran antamaa todistusta asiasta. Hyvinvointivastaava työskentelee kisoissa, jotta kaikkien joukkueen jäsenten mentaalinen hyvinvointi olisi paras mahdollinen.
Pariisissa Röning oli Suomen joukkueessa sekä vastuullisuus- että hyvinvointivastaava. Hänen pääpainopistelajinsa Milanon kisoissa on Val di Fiemmessä järjestettävä maastohiihto. Röning on päättyvän olympiadin aikana kuulunut lajin taustatiimiin.
Olympiakisoissa joukkueen yleisjohdon koko eli akkreditointien määrä on aina sidoksissa urheilijamäärään. Esimerkiksi Pariisissa USA:n joukkueeseen kuului 17 hyvinvointivastaavaa.
