Noin 26 prosenttia korkeakouluopiskelijoista käy hammashoidossa vuosittain, kertoo opiskelijoiden terveydenhuollosta vastaava YTHS.
Esimerkiksi kokkolalaisen Centria-ammattikorkeakoulun runsaasta 3 000 opiskelijasta vain 420 on käynyt YTHS:n kautta hammaslääkärissä tänä vuonna.
Jos kaikki hoidattaisivat hampaitaan suositusten mukaan eli 1–4 vuoden välein, luku olisi keskimäärin tuhat opiskelijaa vuodessa, arvioi opiskelijoita hoitava hammaslääkäri Jani Ohtonen Plusterveys Kokko-Dentistä.
– Hyvin harva käyttää hammashuoltoa. Sama pätee myös muihin 18 vuotta täyttäneisiin nuoriin aikuisiin. Tutkimusten mukaan iso osa heistä jättää ennalta ehkäisevän hammashoidon väliin, Ohtonen sanoo.
Taustalla saamattomuus tai pelko
Centria-ammattikorkeakoulussa opiskelevien Iivo Rajalan ja Ossi Honkalan viime käynnistä hammaslääkärillä on jo aikaa.
– Se johtuu pelkästä laiskuudesta ja aikaansaamattomuudesta. Kun ei koe asiaa tarpeelliseksi, ei jaksa antaa sille painoa, Rajala toteaa.
– Jos ei ole pakko, ei lähdetä tekemään, niinhän ihmiset monesti toimivat, Ossi Honkala jatkaa.
Monet opiskelijat toivovatkin kutsua hammaslääkäriin. YTHS yrittää aktivoida nuoria huolehtimaan hampaistaan lähettämällä uusille opiskelijoille TerveysStartti-kyselyn. Vastausten perusteella osa heistä saa suosituksen varata heti ajan suun ja hampaiden tutkimukseen.
Aate Kettunen, Tilma Hyväri ja Emma Honkala tarkistuttavat hampaansa säännöllisesti.
Honkala on käynyt hammaslääkärissä viime aikoina tavallista useammin, koska tarkastuksessa paljastui juurihoitoa vaativa hammas. Honkala kertoo ymmärtävänsä myös niitä, jotka eivät mene hammaslääkäriin.
– Ehkä sitä vain unohtaa tai jos on vähän kauemmin aikaa käymättä, alkaa jännittää tai pelätä. Ei ehkä uskallakaan käydä tai jännittää, että mitäköhän sieltä löytyy, Honkala miettii.
Hoitoon pääsy vaihtelee alueittain
Hampaista huolehtiminen ja säännöllinen hoidossa käynti ovat olennaisia terveydelle, sillä suun kehno kunto voi kasvattaa useiden tautien riskiä.
Suurimmalla osalla opiskelijoista suun terveys on tilastojen mukaan hyvällä tolalla, koska Suomessa hammashoito on säännöllistä ja maksutonta 18-vuotiaaksi asti.
Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sanoo YTHS:n johtajahammaslääkäri Krista Brander-Aalto.
– Vaikka suussa ei mitään oireita olisikaan, vaiva voi olla piilevä. Suositusten mukaan nuorten aikuisten hampaat on tutkittava 1–4 vuoden välein. Siinä välissä voi olla suositeltavaa käydä suuhygienistillä, Brander-Aalto muistuttaa.
Opiskelijoiden yleisimmät hammasvaivat ovat leikkausta vaativat viisaudenhampaat sekä purentavaivat.
YTHS:llä on oma suun terveydestä vastaava toimipiste 14 paikkakunnalla. 13 kunnassa YTHS ostaa palvelun yksityiseltä hammaslääkäriasemalta.
Alle 23-vuotiaat pääsevät koko maassa kiireettömälle ensikäynnille kolmessa kuukaudessa. Yli 23-vuotiaat taas puolessa vuodessa.
Kun Kokkolassa aika järjestyy jopa viikon sisään, Helsingissä hammaslääkäriin pääsee 2,5 kuukauden päästä. Tampereella, Joensuussa, Seinäjoella ja Vaasassa odotusaika on kuukauden.
– Useimmilla paikkakunnilla opiskelija pääsee ensikäynnille 1–2 kuukaudessa. Joihinkin yksityisiin toimipisteisiin voi päästä vielä nopeammin, mutta niitä saa käyttää vain, jos paikkakunnalla ei ole YTHS:n omaa toimipistettä, Brander-Aalto kertoo.
Kiireelliset tapaukset hoidetaan julkisella puolella.
Hoito ei tökkää rahaan
Rahasta hampaiden hoitamisen ei pitäisi olla kiinni. Osalle opiskelijoista se on yllätys.
Korkeakouluopiskelijalle hammashoidossa käynti on maksutonta, kun pakollinen terveydenhoitomaksu on maksettu. Tänä vuonna sen suuruus on 35,60 euroa lukukaudessa ja se kattaa opiskelijan terveydenhoidon ja perushammashoidon.
Summalla pääsee hammaslääkärin ja suuhygienistin pakeille. Maksu kattaa myös perustarkastuksen, reikien ja lohkeamien paikkauksen ja hammaskiven poiston. Hoitoon voi tarvittaessa kuulua myös erikoishammaslääkäritasoista hoitoa, kuten suukirurgin tekemä viisaudenhampaan vaikea leikkauksellinen poisto.
Julkisella puolella yksittäinen hammashoitokäynti maksaa 13,80–26,30 euroa riippuen siitä, käykö suuhygienistillä, hammaslääkärillä vai erikoishammaslääkärillä.
Yksityisellä hammaslääkäritarkastuksen hinta vaihtelee toimipaikasta ja tarkastuksen sisällöstä riippuen, mutta on Kela-korvauksen jälkeen yleensä noin 56–86 euroa.
Lisäksi tulevat tutkimus- ja toimenpidemaksut. Julkisella puolella ne vaihtelevat julkisella 11,50 eurosta yli 200 euroon.
Ennemmin tai myöhemmin hammaslääkärissä käynti tulee useimmille ajankohtaiseksi. Jani Ohtosen mukaan osa opiskelijoista palaa hammaslääkäriin täytettyään 30 vuotta.
– Tyypillisesti takahammas lohkeaa tai reikiintyy. Se paikataan, juurihoidetaan tai poistetaan. Akuuttikäynnin jälkeen hammaslääkärissä käydään jälleen säännöllisesti.
