Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalit alkoivat marraskuun alussa. Valtuustoissa päätetään seurakunnan taloudesta, toiminnasta ja keskeisistä henkilövalinnoista.
Monet ehdokkaat kantavat vaalilupauksissaan huolta ukrainalaisten pakolaisten kotoutumisesta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan heitä saapui Suomeen noin 60 000, joista suuri osa kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Ylen selvityksen mukaan joidenkin ehdokkaiden tausta herättää kuitenkin kysymyksiä.
Yksi ehdokkaista on Oleg Gergalo, joka on ollut töissä Venäjän Helsingin-suurlähetystössä varakonsulina. Hän kertoo esittelyssään seuraavaa:
– Olen ollut Helsingin seurakuntamme jäsen jo 24 vuoden ajan. Olen aviomies ja kolmen lapsen isä sekä ammatiltani yrittäjä. Uskoni ohjaa elämääni, se näkyy arjessa konkreettisina tekoina ja haluna palvella lähimmäistä.
Gergalo on ollut Suomessa otsikoissa: hänen nimensä on mainittu selvityksissä, jotka koskevat Supon Venäjään liittyvää vakoiluskandaalia. Iltalehden ja Helsingin Sanomien mukaan Gergalon epäillään olleen Suojelupoliisin tietolähde. Supo on kiistänyt vakoilutiedot. Lehtien mukaan Gergalo myös johtaa Rustravel-matkatoimistoa, joka on palvellut venäläisiä diplomaattiedustajia Helsingissä ja järjestänyt viisumeita vierastaistelijoille, jotka ovat liittyneet Venäjän tukemiin Itä-Ukrainan separatistijoukkoihin.
Helsingin seurakunnan vaalisivulla Gergalo kertoo osaavansa ukrainaa ja ilmaisee halunsa jatkaa sodasta kärsineiden auttamista Suomen ortodoksisen kirkon piirissä.
– Meidän tulee jatkaa ja kehittää apua Ukrainan sodasta kärsiville ja kaikille kärsiville, tämän on pysyttävä seurakunnan prioriteettina, Gergalo kirjoittaa vaalimainoksessaan.
Helsingissä sijaitseva Pyhän Kolminaisuuden kirkko, jossa Gergalo toimii vapaaehtoisena, on Suomen ortodoksisen kirkon suurin venäjänkielinen yhteisö. Vuodesta 2022 kirkko on huolehtinut ukrainalaisista pakolaisista ja raportoi monikulttuurisesta toiminnastaan.
Yle pyysi Gergaloa kommentoimaan häntä koskevia epäilyjä ja kysyi, ovatko ne ristiriidassa hänen aikeidensa kanssa asettua ehdolle Helsingin seurakunnanvaltuustoon. Gergalo ei vastannut Ylen yhteydenottopyyntöön.
Sarkastisia kommentteja poliitikkojen Ukrainan-vierailusta
Kaikilta ehdokkailta on kysytty näkemyksiä ukrainalaisten pakolaisten tukemisesta. Useimmat ehdokkaat korostivat vastauksissaan avun jatkamisen tärkeyttä, mutta yhden ehdokkaan suhtautuminen Ukrainaan vaikuttaa sosiaalisen median perusteella erittäin kriittiseltä.
– Ukrainan sota ei ole meidän sotamme, Helsingin vaalialueen ehdokas Mikael Muittari kommentoi Alexander Stubbin julkaisua X:ssä elokuun lopulla.
Muittarin vaalisivulta ei löydy mainintaa ukrainalaisten tukemisesta ollenkaan.
Facebookissa hän pilkkasi Li Anderssonin ja Jussi Saramon vierailua Ukrainassa:
– Miksi olitte Ukrainassa? Otitteko kivoja kuvia?
Yle tavoitti Muittarin puhelimitse kysyäkseen, kokeeko hän näkemyksensä Ukrainasta olevan linjassa kirkon kannan kanssa. Muittari ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle.
Lisäksi Muittari kritisoi X:ssä Suomen liittymistä Natoon ja on ainakin viidessä julkaisussaan kirjoittanut, että ”Suomi on Naton köyhä linnake”. Venäjää Muittari ei näytä kritisoineen.
Kirkossa rukoiltiin Venäjän puolesta
Yle haastatteli neljää ukrainalaista, jotka ovat osallistuneet Pyhän Kolminaisuuden kirkon jumalanpalveluksiin Helsingissä. Haastateltavat halusivat pysyä nimettöminä seurakuntatoimintaan osallistumisensa vuoksi, mutta heidän henkilöllisyytensä ovat Ylen tiedossa. Kirkon toiminta on herättänyt haastateltavissa ristiriitaisia tunteita.
Yksi seurakuntalainen kertoo olevansa kiitollinen vaikeina hetkinä saamastaan tuesta, mutta jumalanpalveluksissa toistuvat viittaukset Venäjään olivat hänelle hämmentäviä.
– Korviini sattui, kun jumalanpalveluksessa sanottiin: ”Siunatkoon Herra, Ukrainaa, Suomea ja Venäjää.” Heidän maansa aiheuttaa meille kuolemaa joka päivä. Miksi meidän pitäisi rukoilla heidän puolestaan?
Kyseisen kirkon jumalanpalveluksiin osallistui useasti myös venäläinen pappi Aleksander Zanemonets. Hän saapui Suomeen Moskovasta työskentelemään ukrainalaisten pakolaisten parissa, ja Yle raportoi hänestä lokakuussa. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Suojelupoliisi tutkii Zanemonetsin toimintaa.
Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon papin tyttäret mukana monikulttuurisessa työssä
Yksi Pyhän Kolminaisuuden kirkon monikulttuurisen työn ja pakolaisten kotoutumisen työntekijöistä on Irina Tchervinskij-Matsi. Hän toimii monikulttuurisen kuoron kanttorina. Hänen sisarensa Anna Tchervinskij laulaa kuorossa ja asettuu jälleen ehdolle Vantaan alueelta seurakunnanvaltuustoon.
Siskokset ovat aktiivisesti mukana Pyhän Kolminaisuuden kirkon ja sen yhteydessä toimivan venäjänkielisen monikulttuurisen yhteisön toiminnassa.
Anna Tchervinskij on Helsingin seurakuntaneuvoston jäsen ja työskentelee Hoivakoti Helenassa, joka huolehtii suomen- ja venäjänkielisistä ikäihmisistä.
Irina Tchervinskij-Matsi puolestaan toimii kirkon ylimmässä hallintoelimessä, kirkolliskokouksessa, jossa hän edistää monikulttuurisuutta ja kirkon demokraattista hallintoa koskevia aloitteita.
Anna ja Irina Tchervinskij-Matsin perhe on kirkollisissa piireissä tunnettuja myös siitä, että he vaalivat sekä suomalaista että venäläistä kirkollista perinnettä. Heidän isänsä Orest Tšervinski on Suomessa toimivan Moskovan patriarkaatin alaisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan eläkkeelle jäänyt ukrainalaistaustainen pappi.
– Papin ja kanttorin tyttärenä ymmärrän seurakuntatyön moniulotteisuuden ja hengellisen työn merkityksen nyky-yhteiskunnassa, Anna Tchervinskij kirjoittaa vaaliesittelyssään.
Tchervinskij mainitsee ukrainalaiset juurensa, mutta vastustaa jumalanpalveluksia ukrainaksi.
– Koen että ukrainankieliset palvelukset eivät auta ”kotoutumisessa” vaan joko suomenkieliset tai kirkkoslaavinkieliset jumalanpalvelukset.
– Slaavinkieliset palvelukset ovat olleet kaikille entisen Neuvostoliiton maista tulleille yhteinen kirkon kieli. Se ei ole poliittinen kieli tai kannanotto, vaan rukouskieli.
Myös Annan sisaren Irinan on kuultu vastustavan ukrainan kielen käyttöä rukouksissa. Asiasta kertoivat Ylelle kaksi kirkon toiminnassa mukana olevaa henkilöä.
Yle pyysi Anna Tchervinskijltä ja Irina Tchervinskij-Matsilta perusteluja sille, miksi he vastustavat rukousten toimittamista ukrainaksi ja miten he suhtautuvat patriarkka Kirilliin.
– Olen lojaali työnantajalle ja Suomen ortodoksiselle kirkolle, ja sitoudun kirkkomme linjaan, Irina Tchervinskij-Matsi vastasi sähköpostitse.
– Emme ole vastustaneet ukrainan kielen käyttöä rukouksissa. Jokainen saa ja hänen pitää rukoilla omalla äidinkielellään, vastasi Anna Tchervinskij omassa sähköpostissaan Ylelle.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan viestinnästä korostetaan, että seurakunnalla ei ole tiedossa tilanteita, joissa Irina Tchervinkij-Matsi olisi vastustanut ukrainankielisiä jumalanpalveluksia.
Ukrainankielisiä jumalanpalveluksia kuullaan Helsingin seurakunnassa yhä harvemmin
Ukrainankieliset rukoukset ovat Helsingissä yhä harvinaisempia sen jälkeen, kun ainoa Suomessa ollut ukrainankielinen pappi jätti seurakunnan kesällä 2025.
Nyt ukrainalaiset kokoontuvat Helsingissä Profeetta Elian kirkossa, mutta yhteisössä pelätään, että ukrainalaispapin lähdön jälkeen heitä kehotetaan osallistumaan venäjänkieliseen Pyhän Kolminaisuuden kirkon toimintaan, kertoo yhteisön epävirallinen johtaja Iryna Krupko.
Krupkon mukaan ukrainalaisille on sanottu, että heidän yhteisölleen varatun erillisen kirkon ylläpito on taloudellisesti haastavaa.
Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa tarve yhteisille rukouksille omalla kielellä on edelleen suuri. Krupko kertoo saavansa jatkuvasti viestejä, joissa kysytään ukrainankielisistä jumalanpalveluksista.
– Erään seurakuntalaisen äiti menehtyi hiljattain sortuneen talon raunioissa Kiovassa. Kun rukoukselle olisi ollut suurin tarve, hän ei päässyt kirkkoon, koska jumalanpalveluksia järjestettiin niin harvoin, Krupko sanoo.
Ylen haastattelemat ukrainalaiset toivovat, että erillinen ukrainankielinen yhteisö säilyisi. He ovat perustaneet uskonnollisen yhdistyksen ja asettaneet nyt ensimmäistä kertaa kaksi ehdokasta seurakunnanvaltuustoon.
Tällä hetkellä jumalanpalveluksen ukrainalaisille pitää kaksi kertaa kuukaudessa pastori Heikki Huttunen, joka opiskelee ukrainaa. Muina aikoina ukrainalaisia kehotetaan osallistumaan suomen- ja kirkkoslaavinkielisiin jumalanpalveluksiin.
Videolla ukrainalaiset Gennadiy Naumov ja Maryna Tyrhanova kertovat, miksi heidän on vaikea osallistua yhteisiin jumalanpalveluksiin venäjänkielisten kanssa:
Suomen ortodoksinen kirkko: tavoitteenamme ei ole luoda kirkkoon kansallisia seurakuntia
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia kertoi Ylelle sähköpostitse, että kirkossa ymmärretään tarve ukrainankieliselle papille, mutta sellaisen löytäminen ei ole helppoa.
– Jumalanpalveluksia ei olla lopettamassa. Päinvastoin, haluamme lisätä niitä, jos löydämme luotettavan papin, joka osaa ukrainaa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan pappi, isä Teo Merras, tunnistaa tarpeen ukrainankielisille jumalanpalveluksille, mutta esittää huolensa siitä, että kirkon sisälle muodostuisi erillisiä kansallisia tai nationalistisia yhteisöjä.
– On tärkeää, että tänne tuleva pappi tuntee toimintaympäristömme ja on valmis yhteistyöhön. Jos Ukrainasta tuleva pappi johtaa täällä omaa ukrainalaista seurakuntaa, hän ei välttämättä integroidu suomalaiseen yhteiskuntaan eikä opi sen pelisääntöjä, kertoi isä Teo Merras Ylelle.
Yle kysyi myös arkkipiispa Elialta, näkeekö hän ristiriitaa siinä, että Venäjä-kytköksistä epäilty Gergalo toimii vapaaehtoisena kirkossa ja on ehdolla Helsingin seurakunnanvaltuustoon.
– Meillä on sellainen vaalijärjestelmä, että seurakuntalaiset voivat asettaa ehdokkaita seurakunnanvaltuustoon. Näin tapahtui myös tällä kertaa. Kehottaisin huolestuneita seurakuntalaisia tulemaan vaaleihin ja äänestämään omaa ehdokastaan, arkkipiispa Elia toteaa.
Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustovaalit toimitetaan 2.–16. marraskuuta 2025.
Juttua korjattu 6.11. klo 17.33: Poistettu tieto siitä, että Anna Tchervinskijn työpaikka Hoivakoti Helena kuuluisi Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan. Lisätty, että hoivakodissa asuu myös suomenkielisiä ikäihmisiä ja että Tchervinskijn isä on jäänyt eläkkeelle. Lisätty Anna Tchervinskijn kommentti ukrainankielisistä jumalanpalveluksista.
Lisäksi ”seurakunnanneuvosto” on korjattu muotoon ”seurakunnanvaltuusto” ja Profeetta Elian kirkko oikeaan muotoon klo 18.08.
Juttua korjattu 7.11. klo 15.37: Poistettu lause, jossa kerrottiin Mikael Muittarin poistaneen kommenttinsa Facebookista Ylen yhteydenoton jälkeen. Kommentti ei enää näkynyt toimittajalle puhelun jälkeen, mutta näkyy yhä muille.
Juttua korjattu 11.11. klo 12:07: Muokattu väliotsikkoa muotoon “Moskovan patriarkaatin alaisen kirkon papin tyttäret mukana monikulttuurisessa työssä”. Alunperin otsikko oli muodossa “Venäjän ortodoksipapin tyttäret vastaavat monikulttuurisesta työstä”.
Korjattu kohtaa, jossa sanottiin, että Irina Tchervinskij-Matsi on yksi Pyhän Kolminaisuuden kirkon monikulttuurisen työn ja pakolaisten kotoutumisen vastuuhenkilöistä. Tchervinskij-Matsi työskentelee kanttorina monikulttuurisessa tiimissä, eikä toimi vastuuhenkilönä.
Anna Tchervinskij ei johda Pyhän Kolminaisuuden kirkon kuoroa, vaan toimii vapaaehtoisena laulajana kuorossa. Lause, jossa sanottiin, että hän johtaa kuoroa yhdessä sisarensa kanssa, on poistettu.
Juttua korjattu 11.11. klo 17:08: Poistettu sana ”venäjänkielinen” lauseesta ”Hän toimii monikulttuurisen kuoron venäjänkielisenä kanttorina.”
Juttua muokattu 18.11. klo 10:17: Lisätty lause: ”Helsingin ortodoksisen seurakunnan viestinnästä korostetaan, että seurakunnalla ei ole tiedossa tilanteita, joissa Irina Tchervinkij-Matsi olisi vastustanut ukrainankielisiä jumalanpalveluksia.”
