Suomalaiset palkansaajat suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle yhä myöhemmin, selviää Eläketurvakeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Vuonna 2023 yli 50-vuotiaat työntekijät kaavailivat jättäytyvänsä pois työelämästä keskimäärin 65 vuoden ja viiden kuukauden iässä. Tämä on 10 kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018.
Samaan aikaan alin vanhuuseläkeikä on noussut keskimäärin 7 kuukautta.
Eläketurvakeskuksen ekonomisti Satu Nivalaisen mukaan eläkejärjestelmän taloudellisen kestävyyden kannalta on hyvä uutinen, että aiottu eläkeikä on noussut hieman ripeämmin kuin alin eläkeikä.
Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että eläkeaikeet ennustavat varsin luotettavasti todellista eläkkeellesiirtymisikää.
Satu Nivalaisen mukaan kaksi tekijää selittää, miksi suomalaiset haluavat jatkaa töissä vielä alimman eläkeikänsä jälkeen.
– Eläkeikää lähestyvät ihmiset ovat koko ajan terveempiä. He ovat myös aiempaa koulutetumpia. Työt ovat sellaista siistiä sisätyötä, missä pystyy jatkamaan pitkään.
Työnantajalta kaivataan enemmän tukea
Palkansaajat siirtäisivät eläkesuunnitelmiaan, jos työnantajien asenne olisi kannustavampi. Vain kolmannes eläkeikää lähestyvistä kokee, että työpaikalla tuetaan ikääntyvien työssä jaksamista.
Satu Nivalainen huomauttaa, että 25 vuotta sitten yli 55-vuotiaiden osuus työvoimasta oli noin 10 prosenttia. Tänään vastaava luku on lähes neljännes.
Hurjasta kasvusta huolimatta työantajien asenteessa ei ole koettu muutosta.
– Kyllä se vähän huolestuttavalta tuntuu tutkijan näkökulmasta. Työnantajan kannustusta kokeneiden osuus on pysynyt vähän yli 30 prosentissa koko 2000-luvun.
Joustoista kannattaisi sopia ajoissa
Eläkkeelle siirtyvien joukko on moninainen. Osalle työ on tärkeä osa elämää, jolloin eläkkeelle siirtymistä on luontevaa lykätä. Toisille työ ei merkitse niin paljon, ja eläkkeelle aiotaan aiemmin.
Myös työkyky vaikuttaa. Hyväkuntoiset aikovat yleensä jatkaa työssä pitkään.
Satu Nivalaiselle uusi havainto on se, että jopa puolet eläkeikää lähestyvistä haluaisi lyhentää työaikaansa ennen eläkeiän saavuttamista. Heidän toiveensa eivät kuitenkaan välttämättä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.
Nivalainen huomauttaa, että eläkkeelle jäämistä suunnitellaan jo hyvissä ajoin.
– Jos työajan joustoista ruvetaan puhumaan vasta sitten, kun eläkeikä on lähellä, saattaa olla jo liian myöhäistä.
Nivalaisen mielestä kuuttakymppiä lähenevien työntekijöiden kanssa kannattaisi nostaa työhön liittyvät toiveet ja tarpeet esiin kehityskeskusteluissa.
Työnantajien täytyisi kuunnella työntekijöitä tarkemmin.
– Tärkeää olisi ottaa erilaiset elämäntilanteet huomioon. Emme me tiedä, mitä taustalla on, että ihminen haluaisi lyhentää työaikaa, Nivalainen sanoo.
Eläketurvakeskuksen tutkimus perustuu Tilastokeskuksen työolotutkimuksen tietoihin. Tutkimus tehdään viiden vuoden välein. Eläkeaikomuksia kysytään vain 50 vuotta täyttäneiltä vastaajilta.
Vastaajat tuntevat alimman vanhuuseläkeikänsä hyvin: yli 80 prosenttia vastaajista oli tietoinen omasta eläkeiästään.