Eteisen nurkassa on sanomalehdistä taiteltuja istutuspurkkeja täynnä multaa. Juhannukseksi on tulossa perunaa.
Toisessa nurkassa seisoo maalipurkkeja, sillä vanhassa omakotitalossa riittää korjattavaa.
– Remontti on ollut kesken jo kaksi ja puoli vuotta, koska minulla ei ole oikeastaan varaa tehdä sitä loppuun, Mia kertoo.
56-vuotias Mia on korkeasti koulutettu pitkäaikaistyötön.
Hän on myös yksi niistä, jotka kertoivat tilanteestaan, kun Yle kysyi tammikuussa, miten vähävaraisella riittävät rahat tällä hetkellä elämiseen. Mia ei esiinny omalla nimellään, sillä jutussa käsitellään hänen ja hänen perheensä talousasioita.
– Telkkarissa paasataan, että 900 euroa on summa, jolla minimissään voi pärjätä. Millä minä sen 900 euroa tässä temmon itselleni, Mia ihmettelee.
Hänelle jää työmarkkinatuesta verojen jälkeen alle 600 euroa kuukaudessa. Sillä summalla pitää maksaa kaikki.
Vertailun vuoksi: vuonna 2024 pienituloisuuden raja yhden hengen taloudessa elävälle oli noin 1 500 euroa kuukaudessa.
Mia asuu omistamassaan omakotitalossa Pohjois-Pohjanmaalla. Asumistuen maksaminen omistusasumiseen lakkautettiin hallituksen päätöksellä vuoden 2025 alussa.
Se suututtaa Miaa.
– Kaikki yrittävät pakottaa siihen, että pitäisi muuttaa vuokralle ja heittäytyä toimeentulotuelle.
Ennen leikkausta hän sai asumistukea velattomaan omistusasuntoonsa noin 120 euroa kuukaudessa.
Mia kertoo, että hän nauttii omakotitalon tarjoamasta vapaudesta ja pihalla puuhailusta.
– Mieluummin kiristän kukkaronnyörejä kuin myyn kotini.
10 vuotta työnhakijana
Mian tilanne sai alkunsa reilut kymmenen vuotta sitten, kun hän erosi puolisostaan.
Siihen asti hän oli työskennellyt puolisonsa yrityksessä. Eron jälkeen töitä ei ole juuri ollut.
Mialla on kaksi korkeakoulututkintoa, mutta hänen alallaan on vain vähän töitä tarjolla.
– Haluan kuitenkin tehdä töitä ja haluaisin työllistyä.
Työnhakuvelvoitteen täyttääkseen hänen pitää hakea vähintään kahta paikkaa kuukaudessa.
Lisäksi Mia tekee opetustyötä muutaman tunnin viikossa. Hän on kuitenkin sopinut työnantajansa kanssa, että palkka maksetaan vain pari kertaa vuodessa, jotta hän ei menetä tukiaan. Hallituksen lakimuutos työttömyysetuuden suojaosaan tuli voimaan huhtikuussa 2024. Nykyisin jokainen tienattu euro vähentää työttömyysetuutta 50 senttiä.
Mia asui aiemmin velattomassa omakotitalossa. Sitten sähkönhinta alkoi nousta, ja talo oli pakko myydä.
Myynnistä saaduilla rahoilla Mia osti pienemmän, 50-luvulla rakennetun omakotitalon.
Uuden kodin remontteja varten hänellä jäi säästöön vielä 15 000 euroa. Edessä on ainakin kylpyhuoneremontti ja talon maalaus. Maalämmön hän asennutti jo aiemmin.
Mian neljä lasta ovat jo aikuisia, mutta heistä nuorin asuu vielä kotona.
– Ilman säästöjä en tulisi tälläkään hetkellä toimeen.
Säästöt mahdollistavat vielä nyt omakotitalossa asumisen, mutta rajoittavat Mian mahdollisuutta saada esimerkiksi toimeentulotukea.
Hän arveleekin, että jossain vaiheessa hänen on pakko myydä myös nykyinen kotinsa.
– Mielestäni on suuri virhe, että omistusasumiseen ei voida antaa edes pientä tukea, vaan mieluummin annetaan toista tonnia, kunhan ihminen muuttaa vuokralle ja heittäytyy kokonaan lahoksi.
Leikkaukset ohjaavat ja tuntuvat
THL:n tutkimusprofessori Pasi Moisio tunnistaa ajatuksen, että nykyinen asumistukijärjestelmä ohjaa ihmisiä vuokra-asumiseen. Ennen asumistuen muutosta arviolta noin 4–5 prosentilla asumistuen saajista oli omistusasunto.
– Muutoksen taustalla on ollut halu kohdentaa tukea kaikkein pienituloisimmille.
Pitkäaikaistyöttömälle omistusasumisesta voi pahimmillaan syntyä loukku.
– Tämä on pitkäaikaistyöttömyyden vaikeinta ydintä. Asuntomarkkinoiden kehitys lukitsee monet työttömät omakotitalojensa kanssa esimerkiksi haja-asutusalueelle, missä ei ole töitä. Töiden perässä ei voi muuttaa muualle, kun asuntoa ei saa myytyä.
Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori Jarkko Rasinkangas arvioi, että sosiaalitukien mittavat leikkaukset alkavat pian näkyä vielä laajemmin.
– Leikkaukset rupeavat rasittamaan pienituloisempaa väestöä. Tässä alkaa tulla vastaan erilaisia tilanteita, jotka tuntuvat ehkä kohtuuttomilta yksittäisten ihmisten elämisen ja asumisen kannalta.
Hän peräänkuuluttaa tilanteen tarkastelua pienituloisimman näkökulmasta.
– Nyt pitäisi kohdentaa huomiota erityisesti siihen, että perustoimeentulo taattaisiin riittävällä tasolla suhteessa kaikkiin menoihin, joita pienituloisille kotitalouksille liittyy sekä asumiseen että koko elämän järjestämiseen.
Yliopistotutkija Essi Pöyry Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta arvioi, paljonko yksinasuvalla menee rahaa asumiseen ja ruokaan kuussa. Video on julkaistu 6.2.2026:
Työttömän pyyntö päättäjille
Mia ei jaksa uskoa, että hänen työllisyystilanteensa muuttuisi lähitulevaisuudessa.
Nyt hän odottaa kesää, jotta pääsee taas pihalle laittamaan kasvimaataan.
Päättäjille ja viranomaisille Mialla on toive.
– Että kaikki tuki ei olisi vain työllistymiseen, vaan sitä saisi ihan tähän pienituloisuuteen ja omakotiasumiseen. Pärjäämiseen.
