Käytettyjen autojen maahantuontiin liittyvät veronkiertoepäilyt ovat vaikea pala autokauppiaille.
Pari viikkoa sitten Yle uutisoi eteläpohjalaisen autokaupan J. Rinta-Joupin työntekijöiden epäillyistä kytkennöistä laajaan veropetosvyyhtiin, jossa suomalaiset yhtiöt ovat ostaneet autoja eurooppalaisilta huutokauppasivustoilta. Tullin epäilyjen mukaan yhtiöt ovat kiertäneet arvonlisäverojen maksua myyntimaihin.
Seuraavalla viikolla Pohjanmaan poliisi kertoi toisesta tapauksesta. Pohjalaismaakunnissa toimineen kymmenen henkilön joukon – keskiössä eteläpohjalainen pariskunta – epäillään kiertäneen veroja autojen maahantuonnissa ja välityksessä. Rikoshyödyksi arvioidaan yli miljoona euroa. Poliisi epäilee, että rikollinen toiminta jatkui kymmenen vuoden ajan.
Yle otti yhteyttä noin kymmeneen käytettyjä tuontiautoja myyviin autokauppaan Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Etenkin Tervajoen iso autokauppakeskittymä Pohjanmaalla tunnetaan maanlaajuisestikin.
Soittokierroksen perusteella veropetosvyyhdin selvittäminen ja sen tekeminen julkiseksi on autokauppiaille mieluisa asia. Kommentteja ja haastatteluja heiltä ei sen sijaan heru, koska sen pelätään likaavan omaa ja naapurin pesää.
Mädät munat halutaan pois autokaupasta, mutta sitä ei haluta edistää.
Yksi syy autokauppiaiden vaikenemiseen on autokaupan vaikeudet. Yhä useampi ostaa käytetyn autonsa yksityishenkilöltä. Autoliikkeissä myytiin viime vuonna reilut 325 000 käytettyä autoa, ja kasvua oli vain prosentti edellisvuodesta. Uusien autojen kauppa on vieläkin nihkeämpää.
Käytettyjen autojen kauppiaat haluavat tämänhetkisen ostajamäärän pysyvän markkinoilla ja siksi asioihin ei haluta ottaa kantaa.
Haluttomuus haastatteluihin herättää silti kysymyksen, kuinka yleistä ja pitkään kestänyttä veropetoskikkailu autokaupassa on, ja ovatko nyt tulleet paljastukset vain jäävuoren huippu. Ylen haastattelema ylitarkastaja Jarkko Liljander Verohallinnosta sanoo, että on selkeitä havaintoja, että osa autokaupoista saa toimintakatteensa petoksen kautta.
Arvonlisäveron kiertäminen tai maksamatta jättäminen nousee päällimmäiseksi. Viime vuoden alussa vähäisen liiketoiminnan arvonlisäverottomuuden raja nousi 20 000 euroon vuodessa. Tämä antaa mahdollisuuden kikkailuun muun muassa perustamalla useampia yrityksiä, joiden kautta autoja myydään ilman arvonlisäveroa.
Autoalan keskusliittoakin edustanut asianajaja Marja Hokkanen on erikoistunut vero-oikeuteen, ja hänen erityisosaamistaan ovat muun muassa arvonlisä- ja autoverotus.
Veropetoksia ja veronkiertoa tapahtuu hänen mukaansa jokaisella toimialalla, ei pelkästään autoalalla. Arvonlisäveroon liittyvät ristiriitaisuudet voivat johtua monesta syystä.
– Kaikkea ei pidä yleistää suoraan petolliseen toimintaan. Voi olla, että vero on vahingossa ilmoitettu väärin, tai on tietoisesti tehty vääränlaisia veroraportointeja ja veron suorittamista, sanoo Hokkanen.
