Viiddis Eanodaga gieldda jođiha 70-jahkásaš Eero Ylitalo, gii lea iežas dieđuid mielde Suoma boarráseamos gielddahoavda.
Ylitalo álggii gielddahoavdda bargui easkka gaskaagis, dan maŋŋá go lei guhká bargan gielddapolitihkas Pello gielddastivrra ságadoallin. Son gearggai doaibmat Gaska-Suomas Kyyjärvi gielddas ja iežas ruovttugieldda Pello gielddahoavdan ovdal go joavddai ealáhatahkái.
Ylitalo ii lean goittotge vel váiban bargui, dan hástalusaide ja váikkuhanvejolašvuođaide. Sutnje geavai dego dánsejeaddjis, lohká son.
– Mus bázii vehá juolgi áibmui ja jurddášin, ahte dás sáhtášin vel čievččastit, lohká Ylitalo.
Mus bázii vehá juolgi áibmui ja jurddášin, ahte dás sáhtášin vel čievččastit, lohká Ylitalo.
Eero Ylitalo
Bissovaš gielddahoavdda virggi son ii sáhte oažžut, daningo lea dasa menddo boaris. Virgehálddašeaddjilágas ásahuvvon alimus ahkerádji lea 68 jagi. Ylitalo háliidii geahčaladdat ja ozai geahččalanvuođa dihte Kyyjärvi gielddahoavdda virggi 68-jahkásažžan iige beassan oba jearahallamii.
– Orru oalle imaš, ahte 1 700 ássi gieldda ii sáhte jođihit 69-jahkásaš, muhto Tampere gávpoga sáhttá jođihit 79-jahkásaš.
Tampere ovddit bormeašttir Kalervo Kummola lei 79-jahkásaš go heittii bormeašttirin.
Olgešbellodaga riikkabeaiveáirras Pauli Kiuru dagai láhkaevttohusa, man dárkkuhussan lea gielddahoavdda alimus ahkeráji eretváldima. Kiuru veahkkebargi muitala, ahte álgga lea boahtán hálddahusváljagoddái, muhto dat jáhku mielde gahččá čoahkkái válgaáigodaga loahpas.
”Gielddastivren lea áibbas iežaslágan máilbmi”
Mearreáigásaš gielddahovden lea čiežalotjahkásaččaide goittotge vejolaš ja Ylitalo leage dál ”oanehisgielddahoavda”, dego son ieš gohčoda iežas.
Go Eanodaga ovddit gielddahoavda diibmá celkkii iežas fáhkka eret, de Ylitalo dieđihii oahpes mearrideddjiide, ahte son lea geavahusas, juos sadjásaš dárbbašuvvo. Álggus vuos jahkebeallai.
– Gal mun ieš fállen iežan deike ja nu mun bessen.
Gielddahoavdda virgi biddjui ohcanláhkai golmma jagi mearreáigásaš soahpamušain ja Ylitalo válljejuvvui dasa ovttajienalaččat. Su mielde dat ráfáiduhtii dili gielddas, gos ledje jurddašan, ahte vuot okta gielddahoavda fitná jorggiheamen.
Eero Ylitalo dovdá, ahte su ahki lea eambbo ávkin go hehttehussan.
Ylitalo lea sihkkar, ahte máŋggat earátge gielddat bálkáhivčče ilus čiežalotjahkásačča geas lea vásáhus. Eandalii go gielddahoavdda bargguide leat ain uhcit gelbbolaš ohccit.
– Gieldda jođiheapmihan lea áibba iežaslágan ja dieđán olu iežan ahkásaš kollegaid, geain lea ollu diehtu, návccat ja leat vel mokta dasa, ahte sáhtášedje jođihit gieldda.
Ii dušše jorgalanbáiki
Lappis gielddahoavdda bargu lea hui mohkkái. Máŋggas leat cealkán iežaset eret dahje leat celkon eret.
Eero Ylitalo dadjá, ahte son áigu bissut golmma bušeahta áigge vel, jos dat lea sus gitta. Dán rádjai politihkalaš mearrideddjiiguin lea mannan Ylitalo mielde soabalaččat.
– Lean dadjange mearrideddjiide, ahte ehpet gal duostta hárdit boares albmá.
Dadjenge mearrideddjiide, ahte ehpethan dii gal boares albmá viša hárdit.
Eero Ylitalo
Eallima oaidnán gielddahoavdda mielde deaddu gielddahoavdda guvlui lea sturron seammás go gielddaid ruhtadilli lea gáržon ja smávva gielddaid ássiidlohku lea njiedjan. Muhtumin vurdet njuolgut ”ipmašiid”.
Nuorra gielddahoavda sáhttá fitnat viežžamin smávva gielddas dušše vásáhusaid, nu ahte ii leat makkárge áigumuš orrut doppe guhká. Ylitalo nuppe dáfus ádde dan, muhto gildii lea ahkit doaibmat dušše jorgalanbáikin.
Go gielddapolitihkarat válljejit jođiheaddji, sis leat stuorra vuordámušat dasa, ahte son álgá doalvut gieldda ovddosguvlui, muittuha Ylitalo.
– Dan sadjái, ahte álgit jođiheaddjesoahpamuša ožžodettiin bláđet gieldaaviissa, ahte gos leat rabas virggit.
Alimus ahkeráji eretváldin gánniha maiddái danin, ahte čiežalotjahkásaš gielddahoavddat eai dáidde šat smiehttat čuovvovaš bargosaji.
