Vappuaaton aattona lahtelaisen Koiskalan kartanon emäntä, keskustan paikallispoliitikko Pauliina Palo soitti median tiluksilleen. Hänen mielestään kartanolla oli menossa karjavarkaus.
Paikalla olivat eläinsuojeluviranomaiset, karja-auto ja kaksi poliisipartiota. Palo soitti median läsnä ollessa hätäkeskukseen ja pyysi apua, vaikka poliisit olivat jo paikalla.
Eläinsuojeluviranomaiset alkoivat koota kartanolla laiduntavaa sonnilaumaa karja-autoon Palon vastalauseista huolimatta. Kartanon väki videoi viranomaisten toimintaa ja vaati viranomaisia lukemaan päätöstä, johon eläinten haltuunotto perustui.
Eläinten hyvinvointitarkastuksista vastaavan Ruokaviraston mukaan viranomainen joutuu kiireellisiin toimiin vuosittain useita kertoja turvatakseen eläinten hyvinvoinnin. Ei ole myöskään tavatonta, että viranomaiset kohtaavat vastustusta.
Viranomaisten mukaan eläimet eivät kuuluneet Palolle.
Nälkiintyneet ja huonokarvaiset kyytöt
Valvovan eläinsuojeluviranomaisen asiakirjojen mukaan Koiskalan kartanon 23 nuorta sonnia olivat alun perin toisen tilan omistuksessa. Valvova eläinlääkäri oli kuitenkin todennut siellä eläimet huonokuntoisiksi ja myynyt sonnit eteenpäin eläinten hyvinvointilain suomin valtuuksin.
Palo ja tilan omistaja tekivät omat kaupat sen jälkeen, kun eläinlääkäri oli tehnyt myyntipäätöksen.
Jo ensimmäisellä valvontakäynnillä viime joulukuussa eläinlääkäri totesi sonnit nälkiintyneiksi.
Tilalle tehtiin valvontakäyntejä viime talvena. Tarkastusraportin liitteenä olevat kuvat kertovat eläinten oloista.
Tarkastuksella nuoret sonnit todettiin silmämääräisesti laihoiksi, lihasköyhiksi ja huonokarvaisiksi, ja niiden kuntoluokka alitti selvästi niiden ikä- ja kehitysvaiheen tason. Lisäksi tarkastushetkellä tarjolla ollut rehu oli osin silmin havaittavasti homeista.
Laki eläinten hyvinvoinnista, pykälä 98 sanoo, että valvontaviranomainen voi myydä eläimen käyvästä hinnasta, jos eläintä ei voida jättää pitäjälleen tai omistajalleen. Toimenpiteeseen voi ryhtyä vain, jos eläimen pitäjän tai omistajan teko tai laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa tai olennaista ja toistuvaa vaaraa eläimen hyvinvoinnille.
Ruokavirasto: Aluperäisrotujen ruokinnasta on vääriä käsityksiä
Ruokavirasto vastaa eläinten hyvinvointilain noudattamisen valvonnasta. Jaostopäällikkö Anna-Maria Moisander-Jylhä ei ota kantaa Koiskalan kartanon tapaukseen, vaan kommentoi asiaa yleisellä tasolla.
Moisander-Jylhä on havainnut, että alkuperäisrodun omistajilla on usein virheellinen käsitys siitä, että alkuperäisrodut tulisivat toimeen vähäisemmällä rehulla kuin valtarotuna maidontuotannossa pidettävät eläimet.
– Valitettavan usein me näemme nimenomaan alkuperäisrotujen edustajia, jotka ovat huonosti kasvaneita, huonolihaksisia. Se kertoo, etteivät ne saa tarpeeksi rehua, hän sanoo.
Moisander-Jylhä arvelee, että virheellinen käsitys alkuperäisrotujen heikommasta ravinnontarpeesta voi johtua siitä, että ne ovat selvinneet sodista ja vaikeista ajoista. Hän muistuttaa, että lainsäädännön mukaan eläimelle tulee antaa sopivasti sille sen tarvitsemaa rehua ja vettä pitää olla koko ajan saatavilla.
– Niillä on ihan samanlainen naudan elimistö, kuin muillakin naudoilla. Ne eivät elä pelkällä heinällä.
Kyytöt löytyivät Koiskalan kartanolta
Viranomainen pani päätöksen täytäntöön vappuaaton aattona. Karja-auto lähti hakemaan sonneja niiden alkuperäiseltä omistajalta, mutta kyyttölauma oli kadonnut.
Poliisi sai selville, että tilan omistaja oli myynyt 23 kyyttösonnia Koiskalan kartanolle kaksi päivää ennen nautojen haltuunottoa. Kartanon emännän Pauliina Palon mielestä sonneilla ei ollut edellisen omistajan luona mitään hätää.
Myös edellinen omistaja kiistää, että kyytöt olisivat olleet nälkiintyneitä ja huonosti hoidettuja. Hän kyseenalaistaa valvontaeläinlääkärin lausunnot ja katsoo, että itäsuomenkarjan kuuluukin olla pienikokoista. Karvan pörröisyys ja karvattomat alueet johtivat hänen mukaansa siitä, että kyytöt olivat vaihtamassa talvikarvaa.
Pauliina Palo ja kyyttöjen entinen omistaja syyttävät viranomaisia mielivaltaisesta päätöksestä.
– Suomessa on sellainen ideologia, että viranomaiset haluavat hävittää kaikki tuotantotilat Suomesta. Se on totuus, sanoo Palo.
Edellinen omistaja on tehnyt eläinsuojelutarkastuksista valituksen hallinto-oikeuteen. Hän vaati myös täytäntöönpanokieltoa viranomaisen myyntipäätöksestä, mutta hallinto-oikeus hylkäsi sen välipäätöksellään huhtikuun lopussa. Tämän jälkeen Palo ja entinen omistaja tekivät keskinäiset kaupat.
Pauliina Palo on tuomittu vuonna 2021 eläinsuojelurikoksesta. Hän toimi tuolloin Lahden vihreiden puheenjohtajana. Nyt häntä ei epäillä eläinsuojelurikoksesta. Sen sijaan valvontaeläinlääkäri kertoo tehneensä Palosta tutkintapyynnön viranomaistoiminnan vaikeuttamisesta ja vastustamisesta.
Vappuaatonaaton tapahtumista Koiskalan kartanolla on kertonut aiemmin Etelä-Suomen Sanomat.
