Keski-Suomen aluevaltuusto hyväksyi eilen valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän loppuraportin ja sitoutui sen edellyttämiin säästöihin.
Tavoitteena on kattaa hyvinvointialueen talouteen kertynyt yli 300 miljoonan euron alijäämä vuoden 2030 loppuun mennessä. Tämä merkitsee lähivuosille rankkaa kulukuuria, jolta välttyvät vain lakisääteiset palvelut.
Arviointiryhmän loppuraporttiin sisältyvä talouden sopeuttamisen toimenpideohjelma sisältää 782 miljoonan euron edestä säästöjä vuosille 2026–2030. Osa säästöpäätöksistä on jo tehty ja toteutettukin.
Summaan sisältyy muun muassa aluevaltuuston viime vuonna hyväksymä palveluverkkopäätös, jonka mukaisesti hyvinvointialue on jo lakkauttanut tai supistanut palveluja erityisesti maakunnan reuna-alueilta.
Palveluverkkoratkaisulla hyvinvointialue laskee säästävänsä 18,6 miljoonaa euroa.
Lähipalveluja karsitaan ja etäpalvelu lisääntyy
Hyvinvointialueen lähivuosien säästöistä lähes 590 miljoonaa euroa kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Toimenpideohjelman mukaan alue keskittyy lakisääteisten palvelujen turvaamiseen.
Sosiaalihuollossa kevennetään kaikkien asiakasryhmien palvelutarjontaa. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että vanhusten ja vammaisten palveluja karsitaan ja keskitetään, ja erilaisia digi- ja etäpalveluja lisätään.
Esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa vähennetään ja palvelujen myöntämiskriteereitä tiukennetaan.
Terveydenhuollossa painopistettä siirretään erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
Keski-Suomen hyvinvointialueen on tämän vuoden aikana teetettävä vaativasta erikoissairaanhoidostaan ulkoinen arvio eli auditointi. Keski-Suomessa ei saisi tarjota sellaisia vaativia hoitoja, jotka kuuluvat yliopistollisen sairaalan vastuulle.
Tiukka talousohjelma turvaa itsenäisyyden
Keski-Suomen hyvinvointialue joutui kehnon taloutensa vuoksi viime vuonna valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn.
Ministeriön asettama arviointiryhmä selvitti, onko hyvinvointialueella edellytyksiä jatkaa itsenäisenä vai joutuuko se aluejakoselvitykseen jonkin toisen hyvinvointialueen kanssa.
Arviointiryhmän työ päättyi toukokuussa. Keski-Suomi välttyi aluejakoselvitykseltä ja sai lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen. Sote-lain mukaan ne olisi pitänyt kattaa tämän vuoden loppuun mennessä.
Itsenäisyyden ehtona on se, että hyvinvointialue noudattaa arviointimenettelyssä laadittua tiukkaa talousohjelmaa. Tehtävä ei ole helppo.
Osan säästöistä voi saavuttaa esimerkiksi yhtenäistämällä tietojärjestelmiä ja tehostamalla hankintamenettelyä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluja ei voi loputtomiin korvata digitaalisilla ratkaisuilla.
Esimerkiksi vanhuspalveluissa hoidon tarve lisääntyy ainakin vielä muutaman vuoden ajan, kun suuret ikäluokat ikääntyvät.
Talous jo on kääntymässä plussalle
Hyvinvointialue on tänä vuonna tekemässä ensimmäistä kertaa ylijäämäisen tuloksen.
Maaliskuun neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tilinpäätösennusteen mukaan talousarvio jäisi 4,1 miljoonaa euroa plussalle.
Viime vuonna alijäämää kertyi vielä 52,8 miljoonaa euroa, vaikka talousarvioon kohdistui noin 60 miljoonaa euroa säästöjä.
Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen viime vuoden tilinpäätöksen eilen.
Hyvinvointialuejohtaja Piia Vuorela ennakoi tulevia säästöjä tällä tavalla toukokuussa loppuraportin julkaisutilaisuudessa:
