Kemissä Perämeren rannalla sijaitsevan Korostennokan asukkaissa ja mökkiläisissä on herännyt huoli lähimetsän tulevaisuudesta.
Kaupunki on päättänyt kaataa noin 7,5 hehtaarin metsästä noin 620 kuutiota puita.
– Suunnitelmat tuntuvat järkyttäviltä ja pelottavilta. Kyllä tässä on jo yöunet mennyt odotellessa, että milloin metsäkone saapuu, sanoo metsän vieressä asuva Satu Peltonen.
Myös kemiläisen Juha Taanilan kesämökki sijaitsee aivan metsän vieressä. Hän on huolissaan, kuinka alueen luonto muuttuu puiden kaatamisen jälkeen.
– Luonnon äänet muuttuvat, lintujen pesäpaikat häviävät ja korjuukoneiden jäljet tulevat näkymään tästä mökin kuistilla koko loppuelämäni ajan, uskoo Taanila.
Kaupunkia konsultoiva metsänhoidon asiantuntija Jukka Kotajärvi korostaa, että kyseessä on harvennushakkuu, joka toteutetaan niin sanottuna varovaisena harvennuksena.
Kotajärven mukaan harvennus tehdään valtion omistaman riippumattoman asiantuntijaorganisaatio Tapion suositusten mukaisesti.
– Harvennuksen yhteydessä alueelle muun muassa jätetään ja tehdään lahopuita sekä tekopökkelöitä. Lisäksi jätämme säästöpuuryhmiä, sekä suojavyöhykkeitä riistalle ja tonteille, sanoo Kotajärvi.
Monimuotoisuus katoaa, pelkäävät asukkaat
Kotajärven mukaan aluetta on harvennettu viimeksi 1980-luvulla, jonka myötä metsä on päässyt kasvamaan ja vahvistumaan hyvin.
Alueella asuvat Taanila ja Peltonen pelkäävät, että hakkuiden myötä metsän monimuotoisuus ja eri puulajit katoavat.
– Pelkona on, että hakkuiden myötä luonnonmetsä muuttuu talousmetsäksi, Satu Peltonen sanoo.
Kaupungin ympäristötoimialan yhdyskuntatekniikan päällikön Petri Nevanperän mukaan alueelta kaadetaan enimmäkseen mäntyjä, mutta myös muita puita, kuten kuusia.
– Teemme alueella maltillista hakkuuta ja alue pidetään ilman muuta sekametsänä, lupaa Nevanperä.
Metsänhoitosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2023
Nevanperän mukaan alueelle on tehty metsänhoitosuunnitelma, jonka ympäristölautakunta hyväksyi vuonna 2023. Ympäristölautakunta käsittelee vielä asukkaiden lähettämää oikaisuvaatimusta, kertoo Nevanperä.
– Asukkaiden vaatimuksen myötä harvennushakkuisiin otettiin aikalisä ja asukkaiden oikaisuvaatimus viedään vielä ympäristölautakuntaan. Asiassa edetään vasta päätöksen jälkeen.
Metsänhoidon asiantuntija Jukka Kotajärven mukaan kyseessä on talousmetsä, josta kaupunki saa myös tuottoa.
Kaupungin mukaan tämän hetken tuottoarvio Korostennokan harvennuksesta on vajaat 25 000 euroa. Lopullinen summa varmistuu hakkuun jälkeen.
– Metsiä hoidetaan ja hoitosuunnitelmaa noudatetaan, että niiden tuotto paranisi, mutta eihän tällä yksittäisellä kohteella tietenkään kaupungin taloutta vielä pelasteta, sanoo Petri Nevanperä Kemin kaupungilta.
Myös Metsäkeskus on käynyt tutustumassa paikkaan viime viikolla. Kotajärven mukaan Metsäkeskus ei löytänyt alueelta mitään sellaista, mikä estäisi hakkuut.
Pieni metsä, suuri merkitys
Paikallisille metsäalue merkitsee paljon. Satu Peltosen mukaan juuri lähimetsä on syy, miksi he asuvat alueella.
– Emme olisi ikinä tulleet tänne asumaan, jos tätä metsää ei tässä olisi. Isäni vietti täällä lapsuutensa ja myös viimeiset päivänsä, metsän ympäröimänä, kertoo Peltonen.
Peltosen mukaan alueella on paljon luonnon ystäviä, esimerkiksi lintuharrastajia, jotka nauttivat luonnonmetsästä.
– Harvennushakkuut ovat varmasti tarpeellisia joissakin paikoissa, mutta tämä ei ehkä ole se paikka. Kun tämä kerran harvennetaan, niin se on pilalla, uskoo Peltonen.
Petri Nevanperä ja Jukka Kotajärvi ymmärtävät paikallisten huolen.
– Heillä on huoli, että tästä tulee karun näköinen metsä. Harvennuksen jälki näkyy pari vuotta ja sen jälkeen se alkaa tasoittumaan hyvin nopeasti, sanoo Nevanperä.
Kotajärven mukaan metsä saadaan kasvamaan elinvoimaiseksi suunnitelluilla hoitotoimenpiteillä.
– Eli siitä on asukkaille iloa pitkäksi aikaa, myös tuleville sukupolville, lisää Kotajärvi.
Barrikadeille?
Jos kaupungin hakkuusuunnitelmat toteutetaan, aikovat Peltonen ja Taanila tukijoukkoineen nousta sitä vastaan.
– Täytyy varmaan järjestäytyä barrikadeille. Ei me niitä koneita tänne päästetä eli ihan purematta emme sitä niele. Haluamme taistella tämän pienen metsän puolesta, sanoo Peltonen.
Taanila on samaa mieltä.
– Jos koneet saapuvat paikalle niin saavun itsekin välittömästi ja kutsun vielä kavereitakin. Kettinkivarustus on tuolla jo valmiina ja siinä on lukko, joka ei välttämättä aukea kovin helposti.
Korostennokan metsäpalstan lisäksi kaupunki tekee harvennushakkuita myös muissa kohteissaan.
