TEL AVIV / HELSINKI Äärijärjestö Hamasin terrorihyökkäyksestä Israeliin tulee tänään keskiviikkona kuluneeksi kolme vuotta. Hyökkäyksen vuosipäivän alla monet israelilaiset jakavat Tel Avivissa saman näkemyksen: vallan on vaihduttava Israelissa.
Maassa järjestetään lokakuun lopussa ensimmäiset parlamenttivaalit Hamasin hyökkäyksen jälkeen.
– Kenenkään, joka oli hallituksessa 7. lokakuuta 2023, ei pitäisi olla hallituksessa, sanoo israelilainen Yonatan Levitan Tel Avivin Panttivankien aukiolla.
Levitanin ystävä Yoav Teuman kertoo, että hallitus käy pitkittynyttä sotaa vailla ratkaisua.
Katso videolta, miksi Levitan ja Teuman haluavat muutosta:
Hamasin terrori-isku 7. lokakuuta 2023 järkytti syvästi israelilaista yhteiskuntaa ja ihmisten turvallisuudentunnetta.
Hamas alkoi varhain aamulla ampua raketteja Gazasta Israeliin ja sen taistelijat hyökkäsivät Israelin puolelle rajaa. He tappoivat rajan läheisyydessä raakaa väkivaltaa käyttäen kibbutsien asukkaita ja musiikkifestivaalin osallistujia.
Hyökkäyksen aikana Israelin puolella kuoli yhteensä noin 1 200 ihmistä, mukaan lukien siviilejä ja sotilaita.
Lisäksi Hamas sieppasi yli 250 ihmistä panttivangeiksi Gazaan.
Nopeasti Hamasin tekemien iskujen jälkeen Israel hyökkäsi Gazaan. Suuri sotaoperaatio jatkuu edelleen, huolimatta vajaa vuosi sitten solmitusta aselevosta.
Israelin armeija on vallannut valtaosan Gazasta ja tappanut alueella yhteensä yli 74 000 palestiinalaista, enimmäkseen siviilejä. YK:n kansainvälinen tuomioistuin punnitsee, syyllistyykö Israel kansanmurhaan.
Israelilaiset painostivat hallitustaan voimakkaasti neuvottelemaan panttivankien vapauttamisesta. Hamas palautti viimeiset elävät panttivangit yli kahden vuoden jälkeen lokakuussa 2025.
Pääministeri Benjamin Netanjahua on arvosteltu Israelissa viivyttelystä neuvotteluissa panttivankien vapauttamiseksi sekä kyvyttömyydestä estää Gazaa hallitsevan Hamasin hyökkäys Israeliin.
Jälkimmäinen arvostelun aihe sai uusia kierroksia viime kuussa. Israelilaismediat uutisoivat, että Netanjahu sai jo yli viikko ennen Hamasin hyökkäystä Arabiemiraateilta varoituksen järjestön suunnittelemasta suuresta iskusta, mutta ei reagoinut siihen.
Netanjahu kiistää mediatiedot. Pian uutisen julkaisun jälkeen Netanjahu matkusti Arabiemiraatteihin pyytääkseen maan presidenttiä kiistämään julkisesti asian, mutta tämä ei kiistänyt.
Kansanäänestys pääministeristä
Israelissa käydään parlamenttivaalit 27. lokakuuta. Saamastaan arvostelusta huolimatta Netanjahu esiintyy vaalikampanjassaan tuttuun tapaansa Israelin vankkumattomana suojelijana. Hän syyttää poliittisia vastustajiaan kyvyttömyydestä puolustaa Israelia maan vihollisia ja arvostelijoita vastaan.
Netanjahu on monesti voittanut vaaleja odotusten vastaisesti. Hän ei ole kuitenkaan ennen käynyt vaaleihin näin dramaattisen turvallisuusepäonnistumisen jälkeen, huomauttaa Israelin demokratiainstituutin johtaja Yohanan Plesner.
Mielipidetiedustelujen perusteella Netanjahun Likud-puolueen odotetaan menettävän paikkoja ja mahdollisesti tipahtavan parlamentin eli knessetin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
– Nämä vaalit ovat monella tapaa kansanäänestys istuvasta pääministeristä. Niissä arvioidaan hänen ja hallituksen vastuuta tästä epäonnistumisesta, sekä tapaa, jolla he toteuttivat Israelin vastauksen [Hamasin hyökkäykseen], Plesner sanoo uutistoimisto Reutersille.
Vanhat kiistat jälleen esillä vaaleissa
Israelin suurin kaupunki Tel Aviv on opposition kannatusaluetta.
Ennen Hamasin hyökkäystä kaupungissa osoitettiin kuukausikaupalla mieltä Netanjahun hallituksen ajamaa oikeusjärjestelmän uudistusta vastaan.
Israelilainen Tammy kertoo osallistuneensa mielenosoituksiin säännöllisesti. Hän sanoo olevansa yhä huolissaan samoista asioista kuin neljä vuotta sitten.
– Ihmisistä on tulossa vanhoillisempia ja uskonto on ottamassa suurempaa roolia yhteiskunnassa. Menemme yhä kauemmas demokratiasta, Tammy kertoo Ylelle Panttivankien aukiolla.
Vanhat kiistanaiheet ovat läsnä myös lokakuun vaaleissa.
Entisen kenraalin Gadi Eisenkotin johtama oppositio haluaa säilyttää oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vähentää uskonnon roolia yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea vanhoillisten haredijuutalaisten asevelvollisuuden täytäntöönpanoa.
Tuohtumus Netanjahua kohtaan ei takaa vaalivoittoa oppositiolle. Kyselyissä hallituskoalitiolla tai oppositioblokilla ei kummallakaan ole takanaan vaadittavaa parlamenttipaikkojen enemmistöä.
Israelilainen äänestäjäkunta on jo vuosia siirtynyt yhä laajemmin poliittiseen oikeistoon. Hamasin hyökkäyksen aiheuttama järkytys ei ole muuttanut suuntaa.
Keväällä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia Israelin juutalaisista uskoi rauhanomaisen yhteiselon ja kahden valtion mallin olevan mahdollisia palestiinalaisten kanssa. Itä-Jerusalemin ja Länsirannan palestiinalaisten keskuudessa prosenttiluku ei ollut paljoakaan suurempi.
Tel Avivissa Yoav Teuman sanoo toivovansa konfliktin hiipumiseen johtavia ratkaisuja, mutta suhtautuu samalla epäilevästi rauhan mahdollisuuteen.
– Maailmankuva on mennyt kohti ääripäitä molemmilla puolilla, joten keskustelusta on tullut vaikeampaa, Teuman sanoo.
Korjaus 7.10.2026 klo 11.21: Muutettu ilmaisu ”Hamas tappoi ... yhteensä noin 1 200 ihmistä” muotoon ”Hyökkäyksen aikana Israelin puolella kuoli noin 1 200 ihmistä...”, koska osa uhreista kuoli Israelin viranomaisten tulitukseen.
