Formula ykkösten paluu Afrikkaan on saanut myrskyisän vastaanoton kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä. Tiistaina julkistettiin suunnitelma, jonka mukaan autourheilun kuninkuusluokassa ajetaan Ruandassa 2030-luvun alkupuolelta lähtien. Sopimus on peräti kymmenvuotinen.
Human Rights Watch ja Amnesty International syyttävät Ruandan F1-hanketta urheilupesuksi. Urheilupesussa valtiot, diktatuurit tai suuret organisaatiot käyttävät urheilua parantaakseen julkista kuvaansa ja siirtääkseen huomion pois epäeettisestä toiminnastaan.
Ruandan autoritäärisen presidentin Paul Kagamen hallinto on rakentanut maasta liiketoiminnan, matkailun ja teknologian keskusta. Maailmanpankki on silti huomauttanut, etteivät kasvun hyödyt kuitenkaan jakaudu väestölle tasaisesti.
Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson toteaa, että formulakilpailun saaminen Ruandaan osoittaa urheilupesun toimivan.
Lähes 15 miljoonan asukkaan Ruanda on investoinut viime vuosina laajasti huippu-urheiluun ja erityisesti jalkapalloon. Esimerkiksi Arsenal, Bayern München ja PSG ovat pelanneet Visit Rwanda -paidoissa. Mittavia investointeja on tehty myös maantiepyöräilyyn ja koripalloon.
– Tällä kaikella yritetään luoda mielikuvaa hienosta, kiiltävästä ja kehittyvästä afrikkalaisesta maasta. Halutaan vakuuttaa liikemiehet ja investoijat eri puolilla maailmaa, että Ruandaan kannattaa satsata. Taustalta löytyy kuitenkin vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja suurta eriarvoisuutta, Johansson sanoo.
Johansson kommentoi kipakasti Kansainvälisen autoliiton päätöksiä formuloiden kisapaikoista.
– Ihmisoikeustilanteet eivät tunnu kiinnostavan, kun viime vuosina on kilpailtu Arabiemiraateissa, Saudi-Arabiassa, Qatarissa ja Bahrainissa, Johansson listaa.
Vaikka Ruandan formulahanke vaikuttaa periaatteessa järjettömältä, Johansson ei odota kenenkään nousevan vastarintaan.
– En usko, että Ruandassa syntyy minkäänlaista vastustusta, koska kukaan ei uskalla sanoa mitään. Mutta katsotaan nyt vielä, että lähdetäänkö sitä rataa rakentamaan vai ei.
Kansanmurha kaikkien muistissa
Ruanda on syöpynyt monien muistiin vuonna 1994 tapahtuneesta kansanmurhasta. Tuolloin maassa tapettiin arviolta 800 000 ihmistä vain muutaman kuukauden aikana.
– Paul Kagamen hallitus on Ruandassa hyvin yksinvaltainen ja perustelee sitä sillä, että oppositiopolitiikan salliminen voisi johtaa uuteen kansanmurhaan. Oppositiossa olevia on vangittu, kidutettu ja tapettu. Monet ovat joutuneet lähtemään maanpakoon, Johansson taustoittaa.
Lisäksi Ruanda on osallistunut Kongossa tapahtuneisiin väkivaltaisuuksiin.
– Ruanda osallistuu aktiivisesti Kongossa käytävään sotaan ja tukee M23-kapinallisryhmää, joka on syyllistynyt Kongon puolella julmiin ihmisoikeusloukkauksiin, Johansson toteaa.
Ulkolinjan tuore dokumentti ”Kaksi Ruandaa” katsottavissa tästä:
Kaksi Ruandaa
Ylen toimittaja Jenna Vehviläinen on seurannut Ruandan tapahtumia jo pitkään ja vieraili maassa viimeksi tämän vuoden keväällä. Vehviläisen ohjaama tuore Ulkolinjan dokumentti avaa pienen afrikkalaisvaltion ristiriitaista todellisuutta: kiiltävää pintaa, jonka taakse peittyvät toisinajattelijoiden vainoaminen ja pelon ilmapiiri.
– Dokumentissa käsitellään Ruandan kykyä brändätä itsensä ja saada näin kansainvälistä kiinnostavaa näkyvyyttä. Toisaalta tämä on tapa kätkeä Ruandan synkkää puolta, Vehviläinen sanoo.
Todellisuuden ja mielikuvien välinen ristiriita näyttäytyy todella räikeänä.
– Ruandan ihmisoikeusloukkaukset ovat suunnitelmallisia ja jatkuvia. Kukaan ei saa kritisoida tai kyseenalaistaa sitä, mitä Ruandan valtaapitävät tekevät.
Vehviläisen mukaan viime aikojen tapahtumat ovat vain osa pidempää jatkumoa.
– Autoritäärisiä maita otetaan mukaan järjestämään isoja urheilutapahtumia. Tästä samastahan puhuttiin jo pitkään Qatarissa pelatuissa jalkapallon MM-kisoissa, Vehviläinen kertaa.
– Ruandaan rakennetaan suurella rahalla formularataa ja muitakin urheilustadioneita. Tällaiset hankkeet tuovat heille mainetta ja kunniaa, kun maa pystyy järjestämään isoja urheilukisoja.
Tältä Ruandan tulevan F1-radan alueella näytti tämän vuoden alussa:
Ruandassa on määrä ajaa formuloita kymmenen vuotta, mutta tarkkoja kisavuosia ei ole vielä julkistettu. Kaiken edellytyksenä on, että Bugeseran rata saadaan todellakin rakennettua. Rata tulisi sijaitsemaan 40 kilometrin päässä maan pääkaupungista Kigalista.
– Sanoisin, että on hyvin todennäköistä, että rata tulee sinne rakentumaan. Kyllä se varmasti sieltä nousee, kun Ruanda on pystynyt jo aiemmin rakentamaan useita isoja stadioneita, Vehviläinen huomauttaa.
– Mutta ketkä formuloista pääsevät sinne nauttimaan, niin eivät varmastikaan monet ruandalaiset, koska heistä neljäsosa elää köyhyysrajan alapuolella.
F1-kilpailuja ollaan viemässä maahan, jossa monet voivat vain uneksia ajavansa autolla. Tavalliset ruandalaiset kulkevat matkansa useimmiten kävellen, polkupyörällä tai mopolla.
Afrikka on palaamassa formula ykkösten kisanäyttämöksi vuosikymmenien tauon jälkeen. Edellisen kerran Afrikan mantereella ajettiin autourheilun kuninkuusluokassa vuonna 1993 Etelä-Afrikassa.
