Kukkaispoikani mun

Sain jälleen tuon ihanan Esikkoni kotilomalle ja mitäs hän tekikään heti pihalle päästyään? Haki äitikullalle (kuulemma) kukkakimpun.

Onneksi minun "pieni" (185cm) poikani yhä tuo äidille kukkia. Aina ne vain jaksavat sykähdyttää tämän äidin sydäntä.

 

ja miten kauniita ne ovatkaan!

Aivan ihana, aurinkoinen päivä takana ja vapaapäivä. Viikon verran töitä täyteen pakatun viikon kera vielä ja sitten tuolta päivätöistä 3 viikon lomalle. Elokuussa vielä viikon verran sitten pienen ajan päästä. 

Oikeastaan vasta nyt ihan viime päivinä on alkanut tuntua, että on tosissaan loman tarpeessa. Mutta mieli muutoin oikein hyvä. Flunssa on minut hyljännyt ja antiloopit jo syötynä, joten mikäs mulla tässä kirmatessa, hihii! Jossain vaiheessa kesää suunnataan myös sinne iloiseen Itä-Suomeenkin autoilemaan, katsellaan nyt mihin saumaan saadaan onnistumaan. Minä kyllä huomaan, että olen viimeisen päälle kesäihminen. Ei ole ikävä sitä kylmää eikä sitä räntääkään. 

Ja ai niin, mitäs tekee neuloja Seppälässä?

No - tietenkin löytää sieltä oivan puikkokotelon:)

Tuotelapussa taisi kyllä lukea, että meikkikotelo ja hinta 14,99e. Mutta tämähän on oikein oiva katu-uskottava tyylilyylin sukkispuikkokotelo, eikö vaan?

Kiitos teille kaikille edellisessä postauksessa ruokia vinkanneille. Ostin nyt pussillisen kokeiluun Almo Naturea, katsotaan mitä sitten otetaan isompi satsi verkkokaupasta. Pitää vielä kokeilla muutamaa muutakin ennen tuota tilausta.

Ja tervetuloa myös lukijaksi Maaret, toivottavasti viihdyt täällä höpsössä seurassa, hih!

Juhannusta typsyjen kesken, hih!

Minä olen viettänyt hieman erilaista juhannusta. Toipuen flunssasta ja ottaen rauhallisesti. Käytännössä kai voidaan sanoa, että olemme viettäneet sitä typsyjen kesken sillä miesväki on ollut pellolla heinätöissä. Neiti Nökö ystävällään Lahdessa ja Kuopus Kepponenkin ensimmäistä kesäänsä siellä pellolla. Poika on saanut olla ajamassa traktoria ja onpas nuoren miehen itsetuntokin kasvanut. Tuo on sujunut hienosti ja on oikeasti ollut avuksi siellä. Niin ne taitavat pojat olla luontaisesti lahjakkaita koneiden kanssa. 

Keitäs typsyjä minä sitten tarkoitinkaan? Olen istuksinut tässä koneella kutimen kanssa ja Helmi-pirpana on viettänyt aikaa tuossa avoimen verkkoikkunan äärellä. Sieltä kun kuuluu lentämään opettelevien linnunpoikasten huudot ja suristelevien ötököiden äänet. Hieman ovat tuota repineetkin ja hätäratkaisuksi löysin vihreän villalangan, jolla reiät paikkasin.

Tässä tiiraillaan lentävää kimalaista:)

Ja siellä lentelevät ne himoitut poikasetkin

Oih, tuonne kun pääsisin!

Ja mitkä tuoksut, ooh!

Mami! Ei saa häiritä, mutta oli pakko - me kun taidamme juhlia molemmat tänään, minä nimpparia ja Helmi oletettua syntymäpäiväänsä. Pikkuinenhan tuo pirpana on, mutta eihän kaikkien kissaneitien tarvitse suuria ollakaan, eihän? 

Pelle vahtii vain raksupurkkia, osaa muuten jo hampaillaan kaataa ja avata tuon.

On muuten aika hujahtanut näiden pienoisten kanssa. Elokuussa 2012:han me nämä haimme ja kohtahan siitä alkaa se vuosi jo olla. Kovin suuria ei kummastakaan näytä tulevan, erityisestikään Helmistä. Sen verran se kurja elämän alku tuntuu vaikuttavan. Onneksi nykyään ollaan terveitä ja hyvin voivia. Siitä pääsenkin kysymykseeni. Suositelkaa hyvää nappulaa ja säilykeruokaa. Mielellään vaikka kotiin toimittavalta verkkokaupalta. Erityisesti Pelle ei söisi juurikaan muuta kuin nappuloita ja tahtoisin, että molemmat olisivat mahdollisimman laadukkaita. Tokihan saan tuon poijjaan aina pieniä määriä kosteaakin syömään, mutta koska kuitenkin suurin osa ravinnosta tulee nappuloista niin laatu ratkaisee tässä. Järkevää olisi myös ostaa niitä isompia satseja kerrallaan kotiin toimitettuna. Menekki kun neljällä kissalla on melkoisen suuri. Hiekat on jonkin aikaa tilattu kotiin ja siinä me olemme kokeneet parhaimmaksi tuon EverClean Multiple Catin. Paakkuuntuu loistavasti eikä monen kissan taloudessakaan ole havaittu suuria hajuhaittoja. Meillä kyllä onkin useampi hiekkavati.

Nyt sitten juhannussaunan lämmitykseen ja koipia oikomaan. 

Oikein ihanaa juhannusta teille kaikille!

Semmoista!

Ensin tuossa mietin, että viitsinkö tulla ruikuttamaan, mutta sitten totesin, että tämä minun blogini on kattaus kaikilta elämän osa-alueilta. Satunnaisesti sitä, satunnaisesti tätä eli tässä sitä ruikutusosastoa. Tässä vaiheessa on vielä mahdollisuus vaihtaa sivua;)

Kaksi viikkoa sittenhän kipuilin kurkkuani ja sittemmin menikin ääni. Onneksi tuo palasi, mutta yskän ja nuhan toi tilalle. Kun tuossa oli 16. päivä tullut potemista täyteen ja kasvoja särki jo melkoisen mojovasti painelin työterveyteen. Lääkärismiehen mukaan aikamoiset ektoplasmat killuivat tuolla rööreissä ja kuurinhan tuo kymmeneksi päiväksi mukaan antoi.  Nyt olen troppia vedellyt kolme täyttä  päivää ja ääni hävisi tänään lähes kokonaan uudelleen. Röörit saa tyhjentää ikivihreästä säännöllisesti. Jospa se tästä taas tokenisi.

Mitäs muuta sitten iloksemme? Miehekkään auton etupyörän ripustus petti ajossa ja rengasressu taittui sinne alle. Onneksi vauhtia ei ollut paljon ja näyttäisi siltä, että pääsimme säikähdyksellä pahimpien pelkojen ja kustannusten suhteen. 

Eilen sitten itse tulla töröttelin Viivi-biilillä kotia kohden kun takarengas tyhjeni. Onneksi sain auton ihan lähellä olevalle bussipysäkille. Siinä apujoukkojani odotellessani, pultit nimittäin olivat niin tiukassa, ettei niitä minun kipukätösilläni todellakaan auota, porhalsi paikalle teiden ritari ja vaihtoi sitten renkaan suit sait sukkelaan. Jotta kiitos vaan sinulle tuntematon, et huolinut palkkiota vain kiitoksen ja minä lupasin pistää hyvän tilaisuuden tullen kiertämään. Ei tämä yhteiskunta sittenkään ole niin paha paikka. 

Nyt sitten keskityn lankojen vyyhditykseen ja kähisen vähemmän seksikkäästi vain harkiten. Mutta kyllä täällä ihan elossa ollaan eikä radiohiljaisuus pysyväksi ole tarkoitettu.

Nautitaan siis kauniista kuvista ja kesän hedelmistä.

Ihania ja terveitä kesäpäiviä tilaukseen tästä eteenpäin!

Iltalenkillä

Flunssa näytti jo, että lähtisi pois, mutta sitten iski tulehtuneen makuinen yskä ja ääni on melkein poissa. Grrhh, mutta en aio antaa haitata. Lähdin siis äänetönnä iltalenkille tuonne kaunistakin kauniimpaan kesäiltaan.

Siluetti on niin kaunis timoteillä.

Samoin niityn hurja kukinta lähes mykistää. Helteet ovat saaneet kaiken viheriöimään ylenpalttisesti.

Iltalenkkikaverikin ilmestyi matkaani:)

Rujoa kauneutta edustavat nämä puolestaan,

Ja juhannusruusut alkavat näemmä kukkimaan hieman etuajassa:)

Vinkkinä hikinäpeille vielä kerrottakoon, että huomioni mukaan hiilikuitupuikot ja villabambulanka eivät tosiaan hiosta näpeissä sitten yhtään, hihii!

Akkanen?

Hihii, Ruotsin serkkuni aina kutsui ukkosta akkaseksi. Siinä meillä lapsilla aina riitti hauskuutta ja ihan vain lempeällä otteella kuitenkin. Tuo tuli mieleeni koska meillä täällä jytäjää ukkonen ja kissat sekä koira alkavat hivuttautua kuka minnekin piiloon. Vain Pelle Peltsi on täysin peloton ja uninen

minä  puolestani arvon näiden kahden vyyhdin välillä, kummasta aloittaisin

Vasen vyyhti on villabambua, oikein namia ja oikeanpuoleinen koevärjäys bfl sockista, vallan namia sekin. 

Ai miten niin jymähtänyt oranssiin? Pahoitteluni myös liki viikon hiljaisuudesta, inhottava kesäflunssa on kiusannut eikä oikein työpäivien lisäksi ole tullut tehtyä muuta kuin nukkumista. Minä sängyssä jo yhdeksältä, se on kyllä erittäin ihmeellistä!

Leppoisaa ja ihanaa viikonloppua teille kaikille ja tervetuloa blogin lukijaksi Nikita:)

Jo joutui..

..aika lapsosten kesälaitumien. 

Minun mieleni on ollut kovin liikuttunut tänään sillä kaksi kolmesta sai peruskoulunsa päätökseen. 

Esikko-kulta sai stipendin luonnontieteistä ja biologiasta kiinnostuneelle. Nappiin meni, nytkin tuolla tutkii lintukirjaa ja löysi aika erikoisen linnun nimen, hemppo! Opelle neulottiin hellesäille käytettäväksi Novita Usvasta pikasniikkerit, ne täällä jo aiemmin esiteltiinkin.

Kuopus Kepponenkin sai stipendin! Me ihmettelimme, että onko opeilla arvostelukyky täysin mennyt sillä poika ei voisi olla vähempää läksyistä kiinnostunut. Mutta - tuo tulikin kuvatieteissä ansioituneelle, hih! Pärjäähän sitä kun ei tarvitse läksyjä tehdä.

Neiti Nökö puolestaan ei saanut stipendiä, mutta kantoi ihan huikean hienon liki yhdeksää lähentelevän päästötodistuksen. Nyt vain jännäillään pääseekö haluamaan koulutukseen. Haki siis alaa, jossa pelkällä todistuksella ei vielä sisälle loikata.

Hienoa rakkaat, hienosti tehty. Ilman mainintoja tai niiden kanssa.

Pihamaa on täysin kesän valloittama. Jos siellä seisoisi kasvien vieressä, näkisi varmaan niiden kasvavan.

Kepposen kesäduuni on ruohonleikkuu, leikkaa innolla ja kerää pieniä kesätienestejä.

Annin kanssa olemme useamman vuoden taistelleet kukkapenkin paikasta (lue nukkukuopasta) ja taistelu on tainnut päättyä koirulin eduksi. Ennen kuin olen ennättänyt kukkia penkkiini laittaa on riiviö jo valmistellut hyvin kaivetun ja kuovitun kuopan itselleen.

Minä taidan vetäytyä sireenien nuuhkintaan, ne taitavat olla pihan lempikukkiani.

 Tämän erikoisen kauniin pienen kukan löysin pellon raunasta. Kukinnon halkaisija on noin 1 senttimetri.