torstai 28. heinäkuuta 2016

Kissankorvia

TiedättekĂś, välillä sitä kuvatessaan jää katselemaan linssin lävitse mitä hassuimpia asioita. 
Kuten nyt vaikkapa tämmÜisiä hassuja kissan korvia.


ToffeetyttĂśsen korvat ovat varsin kauniit


Kermakakkuprinsessan taas ihan possusen vaaleanpunaiset.

JuniorityttĂśsten lempinimet ovat lähtĂśisin Esikolta, joka aina kotilomilla tykkää kisuja halitella ja hassuja heille hĂśpĂśtellä. 

Tässä kohden kuvaussessiotani tajusin puuhani hassuuden ja lopetin, mutta en voi vannoa, ettenkÜ vielä loputkin karvagalleriamme korvista jossakin vaiheessa ikuistaisi. Annillakin on niin isot lopottimet, että kateeksihan niitä ihan käy ja Velmu-herran kiharaiset korvakarvat, huh!

Noin muuten täällä virkkaus jatkuu. Neiti NĂśkĂśn vaaleanpunasävyinen torkkupeitto on kanttiinsa 120cm kooltaan. Aion kyllä vielä sitä jatkaa tuosta yhden vironvillakiekon verran lisää. Palataan siitä otettujen kuvien kera toivottavasti piankin. 

Korujakin valmistuu koko ajan lisää. Siksipä pukkaankin muutamat tuonne kotikirppikselle. Tässä oli aiemmin linkki tuonne samaan paikkaan, joka ei suostu minullakaan toimimaan. Mutta ihan samaan paikkaan päädyt tuolta otsakkeen alta välilehdeltä: Zeldan kotikirppis. Pahoittelen sotkua, jotakin ongelmaa lienee ihan bloggerilla, en alkuun itsekään päässyt tililleni. Outoa.
Jospa joku muukin sellaiset itselleen vaikka tahtoo.


maanantai 18. heinäkuuta 2016

Vanhan koiran uudet opit

Vanha sanonta pitää kyllä laittaa uusiksi, heh. Niin on sillä ainakin minä olen vanhana koirana vielä oppinut uusia asioita ja innostunut tosissani.

Taisin tästäkin joskus vannoa, etten ryhdy, mutta kuinkas kävikään?

Lupasin teille korujani hieman näyttää. Toistaiseksi vain korvakoruja näytän ja tässä vain ihan minimaalisen pieni otanta niistä sillä niitä on tuolla valmiina liki 150 paria erilaisia. HyÜdynnän riipusosiksi ihan mitä vain minkä voi kuvitella sellaiseksi käyvän.

Itse olen ainakin nikkeliallerginen enkä voi nk. rihkamakoruja käyttää. Tämä saikin oikeastaan alkunsa siitä, että tilasin hopeakoukkuja sekä hopeoituja koukkuja, jotta sain vanhoja korvakorujani käyttÜÜn. Sitten innostuin ja alla hieman satoa siitä.

  
Näissä hopeoidut koukut ja alimpana makeanveden helmet.


Näissä taas hopeakoukut ja käsinmaalatut perulaiset helmet



 Näissäkin sama kuin edellisissä.


 Näissäkin sama kuin edellisissä.


Ja niin myÜs näissä.


 Tässä sitten kelttiläistä tyyliä, hopeakoukut ja hopeoidut riipusosat.


Ja täytyyhän kissatädillä nyt asianmukaisia korvakoruja olla. Tosin näitä nyt taisi syntyä useammatkin:) Hopeoidut kissat, makeanveden helmet ja hopeakoukut. 

Oikeat assistentit ovat näillä helteillä kuka missäkin oikosenaan.
Pipsa loikoo yleensä television edessä tasolla. Niin nytkin.


Sellaisia siis minulla. Seuraavaksi täytyy perehtyä koruvaijerin taivutukseen syvemmin. Tekee mieleni noita kelttiläisiä tyylejä lisää. Ei siis mitään taidokkuuden huippunäytteitä, mutta kauniita ja hauskaahan tämä on.

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Virkkaan virkkaan vaan

Nimittäin torkkupeittoa. 

Taannoin ystävän kanssa Tallinnassa käydessäni sain häneltä idean käyttää ihanaisia vironvilloja niihin. Näissä vironvilloissahan on ihanat pitkät väriliu'ut ja tämä ensimmäinen tässä päätyy joululahjaksi ja myÜhästyneeksi tuparilahjaksi Neiti NÜkÜn ja sulhon uuteen kotiin. Väritoiveen kyllä kysyin jo etukäteen. Nuorilla on niin tarkka maku sisustuksensa suhteen, että en tahtonut ottaa minkäänlaista riskiä tässä suhteessä.


Tähän tulee vaaleanpunaista eri sävyissään sekä sitten luonnonvalkoista ja harmaan eri sävyjä.


Olen aivan rakastunut vironvilloihin.

Naurettiin reissussa ystäväisen kanssa, että aikoja sitten ostetut tunikalangat (vironvilloja nekin) on vielä neulomatta, mutta onneksi iski tämä virkkaushimo ja nämä ovat päässeet nopeammin käsittelyyn. Kyllä minä ne tunikat tai sitten ehkä neuletakitkin vielä neulon, kunhan pääsen tästä virkkausvillityksestä hetkeksi irti. Vielä ei kyllä ihan siltä tunnu.

Toinen villitys mikä minulla iski on korujen teko. Niitä tuntuu nyt syntyvän ihan liukuhihnalta. Täytyy niistäkin muistaa ottaa kuvaa nähtäväksenne. Tunnun nyt siihenkin hÜyrähtäneen yhtälailla kuin virkkaamiseenkin. Voi pojat minun kanssani, näen unissanikin kaikenlaisia ideoita kummastakin. Mutta on kyllä ihanaa olla innoissaan. Hyvää pääkopan huoltoakin samalla.

Ihania kesäpäiviä teille kaikille, jos vaikka joku tännekin vielä ihmeeksi eksyy:)