Bokseri
| Bokseri | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 12 731[1] |
| Rodun syntyaika | 1900-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys- ja taistelukoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja käyttökoira |
| Elinikä | keskimäärin 9 vuotta[2] |
| Muita nimityksiä | boksu, Deutscher Boxer, Boxer, saksa bokser |
| FCI-luokitus | ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.1 Mastiffityyppiset molossikoirat #144 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 35-40kg narttu 25-35kg |
| Säkäkorkeus | uros 57–63 cm narttu 53–59cm |
| Väritys | keltainen tai tiikerijuovainen |
Bokseri (saks. Deutscher Boxer) on saksalainen molossikoira. Nykyisin bokseri on maailmanlaajuisesti tunnettu käyttö- ja seurakoira. Suomessa boksereita on koulutettu jälki-, haku-, viesti- ja suojelukoiriksi. Suomen ensimmäinen sokeiden opaskoira oli bokseri.lähde?
Rotu oli vuonna 2025 Suomen 78. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 100–200 bokseria.[3]
FCI-maissa rotu kuuluu ryhmään 2 (molossit, pinserit, snautserit ja sveitsiläiset paimenkoirat),[4] Yhdysvalloissa ja Englannissa ryhmään työkoirat (working dogs).
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bokseri on keskikokoinen, uroksien säkäkorkeus 57–63 cm, narttujen 53–59 cm, paino uroksilla noin 35-40kg, nartuilla noin 25–35kg. Väriltään bokseri on joko "keltainen" (maskillinen soopeli eli fawn) tai juovikas (brindle). Valkoiset merkit sallitaan, mutta valkoista väriä ei saa olla yli kolmasosaa. Myös värivirheellisiä kokovalkoisia boksereita tavataan.[4]
Rodun tunnusomaisin piirre on pää: kuono on lyhyehkö ja leuka vahva. Purenta on alapurenta.[4]
Alun perin bokserilta on typistetty korvat ja häntä terhakamman vaikutelman luomiseksi.[5] Tämä on nykyään kielletty useimmissa EU-maissa eläinsuojelulakien nojalla – Suomessa vuodesta 1971.[6]
- Fawn
- Brindle
- Valkoinen (ei sallittu)
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bokseri on luoteeltaan leikkisä mutta sen vahtimisvietti on voimakas. Rodun edustajat ovat suhteellisen helposti koulutettavissa. Bokseri on palveluskoirarotu ja rotumääritelmän mukaan sen tulee olla muun muassa vahvahermoinen, itsetietoinen, rauhallinen ja tasapainoinen, mutta varautunut vieraita kohtaan.[4] Bokseri kiintyy omistajaansa lujasti ja haluaa olla mukana kaikissa arjen askareissa. Se rakastaa leikkejä toisten koirien ja ihmisten kanssa ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta, ja soveltuu lapsiperheeseenkin.
Tutkimusten mukaan bokserilla esiintyy keskimääräistä enemmän aggressiivisuutta vieraita koiria kohtaan verrattuna keskimääräiseen koirarotuun. Aggressiota omaa omistajaa kohtaan esiintyy kuitenkin selkeästi vähemmän. Bokseireilla esiintyy keskimääräistä vähemmän pelkoa vieraita ihmisiä kohtaan ja vieraita koiria kohtaan. Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että rotu ei ole herkkähaukkuinen suhteessa muihin koirarotuihin.[7]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksassa käytettiin bullenbeisser-koiria (häränpurija) metsästyksessä, erityisesti villisian metsästyksessä. Koiran tehtävänä oli ottaa kiinni ajokoirien esiin ajama riista ja pidellä sitä kunnes metsästäjä tuli lopettamaan saaliin. Myöhemmin niitä käytettiin markkinoilla härän- ja karhunpurijoina.
Bokseri on kehittynyt bullenbeissereista, kun jalostukseen valittiin leveäsuisia yksilöitä.[4] Ensimmäinen rotumääritelmä valmistui vuonna 1902. 1930-luvulla bokseri oli Saksassa suosittu suojelu- ja viestikoira.[8] Ensimmäiset bokserit saapuivat Suomeen tiettävästi 1910.[9]
Bullboxer
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1990-luvulla tapahtui vahinkoastuminen bokserin ja staffordshirenbullterrierin välillä. Syntynyt pentue oli paitsi viehättävän näköinen, sillä ei myöskään ollut kantarotujensa terveysongelmia. Tämän vuoksi jalostusta päätettiin jatkaa eteenpäin tavoitteena kokonaan uusi rotu. Boksereiden ja staffordshirenbullterriereiden kasvattajat pitävät bullboxeria "huonona sekoituksena" ja ovat myös kyseenalaistaneet väitteet sen terveydestä.[10]
Bullboxer on kantarotujensa välimuoto: pitkäraajaisempi kuin staffordshirenbullterrieri, suippokuonoisempi kuin bokseri. Sen säkäkorkeus on noin 41–53 cm ja paino 17–24 kg.[10]
Terveys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun keskimääräinen elinikä on noin yhdeksän vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, sydänsairaudet, selkäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet.[2] Bokserin merkittävimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, selkäsairaudet, sydänsairaudet, osteokondroosi, eturistisidevauriot, munuaissairaudet[11], kilpirauhasen vajaatoiminta ja krooninen suolistosairaus[12].
Luuston sairauksista yksi seurattavista on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 50 %:lla boksereista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 12 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).[13]
Selän sairauksista boksereilla esiintyy sekä spondyloosia että välimuotoisia lanne-ristinikamia. Välimuotoinen lanne-ristinikama eli LTV on koirilla yleisesti esiintyvä synnynnäinen nikaman epämuodostuma. Tutkimukset kertovat sen altistavan selkäkivulle ja halvausoireille, agilitykoirilla myös loukkaantumisille. Lisäksi LTV on yhteydessä lonkkanivelen kasvuhäiriöön.[14][15]
Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Spondyloosia kehittyy usein normaalistikin ikääntymisen myötä, mutta boksereilla rappeumaa todetaan jo nuorilla koirilla ja tällöin puhutaan perinnöllisestä spondyloosista.[16]
Bokserin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, selkälausunto ja sydänkuuntelu.[17][18] Bokserilla esiintyy paljon erilaisia sydänsairauksia, joista suurin osa on perinnöllisiä. PEVISAn avulla vastustettavat sairaudet ovat aortta- ja pulmonaalistenosis.[11] Bokseri on myös dilatoivan kardiomyopatian riskirotu.[19]
Eturistisidevaurio on yksi yleisimmistä koirien tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kun polven eturistiside repeää, reisiluu alkaa liukua normaalia enemmän taaksepäin sääriluun nivelpintaa vasten. Tämä johtaa nopeasti tulehdukseen polvessa ja altistaa nivelrikon kehittymiselle. Boksereilla esiintyy eturistisidevaurioita keskimääräistä koirarotua useammin.[20][21]
Osteokondroosi on rustonalaisen luutumisen paikallinen häiriö. Osteokondroosia esiintyy erityisesti massiivisilla roduilla. Boksereilla osteokondroosia esiintyy erityisesti olkanivelissä ja polvinivelissä.[22][23]
Renal dysplasia on synnynnäinen ja perinnöllinen munuaissairaus, joka johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja koiran kuolemaan alle kahden vuoden iässä. Pennulla on jo syntyessään alikehittyneet munuaiset. Munuaiset toimivat vajavaisesti muun muassa poistaessaan elimistössä syntyneitä jäteaineita sekä tuottaessaan punasolujen muodostuksessa tarvittavaa erytropoietiini-hormonia.[11]
Bokserit ovat myös yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiroduista. Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, missä elimistön kiertävien kilpirauhashormonien määrä on liian vähäinen. Sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä.[24]
Bokserin on todettu useissa tutkimuksissa olevan koiran kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden riskirotu. Sairauden ennuste on varauksellinen. Osa koirista vastaa ruokavaliohoitoon mutta osa tarvitsee immunosuppressiivisia lääkkeitä.[25][12]
Boksereilla on keskimääräistä koirarotua suurempi alttius sekä mastsolukasvaimille että hemangiosarkoomalle (verisuonikasvaimelle). Mastsolukasvain on koirien yleisin pahanlaatuinen ihosyöpä, joka saa alkunsa elimistön immuunipuolustukseen osallistuvista syöttösoluista. Bokserien hemangiosarkooma esiintyy useimmiten iholla.[26]
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bokserit ovat selkeästi keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bokserin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 40 %.[27][28]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.7.2019.
- 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Arkistoitu 15.1.2026. Viitattu 1.3.2026.
- 1 2 3 4 5 Bokseri. Rotumääritelmä (PDF) 2008. Suomen Kennelliitto. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ Why Do They Crop Boxer Dog Ears? Boxer Dog Diaries. 2020. Arkistoitu 23.12.2023. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ Francisco Maria Garcia: Koiran hännän typistäminen on viimein laitonta myös Espanjassa My Animals. 2022. Arkistoitu 26.9.2023. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ James A. Serpell, Deborah L. Duffy: Dog Breeds and Their Behavior, s. 31–57. Berlin, Heidelberg: Springer, 2014. ISBN 978-3-642-53994-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 15.9.2026. (englanniksi)
- ↑ Rodun historia (”Vuosien varrelta meiltä ja muualta” -kirjasta) Bokseriyhdistys. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) 2023-2027 (Perustuu kirjaan Vuosien varrelta meiltä ja muualta 1994.) Bokseriyhdistys. Viitattu 30.11.2023.
- 1 2 Morris, Desmond. Dogs - The Ultimate Dictionary of Over 1000 Dog Breeds, s. 498-499. Trafalgar Square, 2008: North Pomfret, Vermont.
- 1 2 3 Terveys Suomen Bokseriyhdistys. Viitattu 3.3.2026.
- 1 2 A. Kathrani, D. Werling, K. Allenspach: Canine breeds at high risk of developing inflammatory bowel disease in the south-eastern UK. Veterinary Record, 2011, 169. vsk, nro 24, s. 635–635. doi:10.1136/vr.d5380 ISSN 2042-7670 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
- ↑ Mäki Katariina: Liittyykö koiran välimuotoisiin nikamiin kipua? Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 29.9.2025. Viitattu 3.3.2026.
- ↑ J. A. Berg, B. K. Sævik, F. Lingaas, C. Trangerud: Lumbosacral transitional vertebra in 14 dog breeds in Norway: Occurrence, risk factors and association with hip dysplasia. The Veterinary Journal, 1.2.2024, 303. vsk, s. 106056. doi:10.1016/j.tvjl.2023.106056 ISSN 1090-0233 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Perinnölliset selkämuutokset 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 3.3.2026.
- ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
- ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
- ↑ A. Tidholm, L. Jönsson: Histologic Characterization of Canine Dilated Cardiomyopathy. Veterinary Pathology, January 2005, nro 42(1), s. 1-8. Sage Journals. doi:10.1354/vp.42-1-1 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Katariina Mäki: Polven eturistisidevaurio on perinnöllinen sairaus Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 22.1.2022. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ Karolina Engdahl, Ulf Emanuelson, Odd Höglund, Annika Bergström, Jeanette Hanson: The epidemiology of cruciate ligament rupture in an insured Swedish dog population. Scientific Reports, 5.5.2021, 11. vsk, nro 1, s. 9546. doi:10.1038/s41598-021-88876-3 ISSN 2045-2322 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Katariina Mäki: Osteokondroosin esiintyvyydessä rotueroja Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 16.4.2025. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ Karolina Engdahl, Odd Höglund, Åke Hedhammar, Jeanette Hanson, Annika Bergström: The epidemiology of osteochondrosis in an insured Swedish dog population. Preventive Veterinary Medicine, 1.7.2024, 228. vsk, s. 106229. doi:10.1016/j.prevetmed.2024.106229 ISSN 0167-5877 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Dan G. O’Neill, Janine Su Pheng Khoo, Dave C. Brodbelt, David B. Church, Camilla Pegram, Rebecca F. Geddes: Frequency, breed predispositions and other demographic risk factors for diagnosis of hypothyroidism in dogs under primary veterinary care in the UK. Canine Medicine and Genetics, 10.10.2022, 9. vsk, nro 1, s. 11. PubMed:36217196 doi:10.1186/s40575-022-00123-8 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Johanna Holmberg, Lena Pelander, Ingrid Ljungvall, Caroline Harlos, Thomas Spillmann, Jens Häggström: Chronic Enteropathy in Dogs-Epidemiologic Aspects and Clinical Characteristics of Dogs Presenting at Two Swedish Animal Hospitals. Animals: an open access journal from MDPI, 9.6.2022, 12. vsk, nro 12, s. 1507. PubMed:35739843 doi:10.3390/ani12121507 ISSN 2076-2615 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rodríguez, J. et al.: Epidemiology of Four Major Canine Tumours in the UK: Insights From a National Pathology Registry With Comparative Oncology Perspectives. Veterinary and Comparative Oncology, 2026, 24. vsk, nro 1. doi:10.1111/vco.70056 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valle, O. (toim.): Vuosien varrelta meiltä ja muualta : Suomen bokseriyhdistys - Finlands boxerförening r.y. 1944-1994. ISBN 952-90-5735-0
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bokseri Wikimedia Commonsissa