Siirry sisältöön

Mittelspitz

Wikipediasta
Mittelspitz
Avaintiedot
Alkuperämaa  Saksa
Määrä Suomessa rekisteröity 6 265[1]
Rodun syntyaika 1969
Alkuperäinen käyttö vahtikoira
Nykyinen käyttö seurakoira, harrastuskoira
Elinikä keskimäärin 11 vuotta[2]
Muita nimityksiä mitteli, Medium-size Spitz, spitz moyen, spitz mediano, saksa keskmine spits
FCI-luokitus ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
alaryhmä 4 Eurooppalaiset pystykorvat
#97.3
Ulkonäkö
Paino 5–10 kg
Säkäkorkeus 30–40 cm
Väritys musta, black and tan, ruskea, oranssi, harmaa, valkoinen, kerma, oranssi-soopeli, kerma-soopeli, harmahtava, kirjava[3]

Mittelspitz on saksalainen koirarotu, yksi viidestä saksanpystykorvarodusta.[3] Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 300–700 mittelspitzia vuosittain ja vuonna 2025 se oli 29. suosituin rotu.[4]

Mittelspitzin säkäkorkeus vaihtelee 30–40 senttimetrin välillä. Ihanne on 35 sentin korkeus, josta hyväksytään viiden sentin poikkeama molempiin suuntiin.[5] Rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus. Rodun tunnusomaisia piirteitä ovat tuuhea, säänkestävä, pitkä turkki, pienet pystyt korvat, tuuhea häntä selän päälle kiertyneenä. Sen pää on niin sanotusti kettumainen. Värityksistä sallitaan lähes kaikki.[5] Koiranäyttelyissä rotu arvostellaan väreittäin kolmessa ryhmässä: mustat ja ruskeat, valkoiset, sekä muunväriset.[3]

Luonne ja käyttäytyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksanpystykorvien alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut toimia pihanvahtina ja haukkua havaitessaan jotain epäilyttävää. Rodun nykypäivän käyttötarkoitus on toimia ihmisten seurana. Yksilöiden välillä on eroa herkkähaukkuisuudessa ja joissain tilanteissa mittelspitzillä voi olla haasteita sopeutua kerrostaloon. Rotuyhdistyksen kyselyn mukaan valtaosa mittelspitzeistä suhtautuu ystävällisesti vieraisiin ihmisiin. Jonkun verran rodussa ilmenee kuitenkin esimerkiksi ääniarkuutta ja arkuutta vieraissa paikoissa tai tilanteissa. Mittelspitzejä näkee usein erilaisissa koiraharrastuksissa.[6]

Mittelit miellyttävät omistajiaan mielellään ja oppivat nopeasti uusia temppuja.

Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan mittelspitz on niin sanotuista suopystykorvista polveutuva vahtikoira, ja vielä 1800-luvun lopulla niitä saattoi nähdä hyvin yleisesti kaikkialla Saksassa tekemässä työtä, esimerkiksi ajurien vaunuvahteina. Maatiaiskoiran maine kävi kuitenkin mittelspitzin kohtaloksi, eikä sitä hyväksytty ensimmäisellä anomuksella roduksi. Rotu virallistui vasta vuonna 1969, jolloin se hyväksyttiin saksanpystykorvien viralliseen eri kokoisten muunnosten rotukirjoon. Pienemmät rodut pomeranian ja kleinspitz ja isompi keeshond olivat vuosien mittaan saavuttaneet laajempaa suosiota, mittelspitz sen sijaan harvinaistunut. Pikaisen elvytyksen jälkeen se on alkanut saavuttaa suurempaa suosiota.[7]

Ensimmäinen Suomeen vuonna 1989 tuotu Mittelspitz oli väriltään valkoinen. Ensimmäinen pentue Suomessa kasvatettiin vuonna 1993. Ensimmäinen oranssi koira tuotiin Suomeen vuonna 1995 ja ensimmäinen kyseisen värin pentue syntyi vuonna 1996.[7]

Mittelspitz elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet.[2] Mittelspitzin merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, muutamat silmäsairaudet,[8] lonkkaniveldysplasia,[8] patellaluksaatio,[8] kyynärniveldysplasia ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.[2]

Johtuen mittelspitzin pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.[9] Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lähinnä ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia.[10]

Valkoinen mittelspitz

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 9 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja mittelspitzeja.[11] Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 9 %:lla rodun edustajista.[12] Luuston sairauksista huolestuttavin on kuitenkin lonkkaniveldysplasia. Vain noin 38 %:lla mittelspitzeistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista ja vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 16 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E).[13] Mittelspitzin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.[14][15]

Yksi mittelspitzin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet.[2] Eräs koirien ja myös mittelspitzin tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.[16]

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Saksanpystykorvat eivät ole sisäsiittoisia koirarotuja verrattuna muihin koirarotuihin.Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Mittelspitzin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 15 %.[17][18]

  1. ↑ Saksanpystykorva, mittelspitz KoiraNet: Suomen Kennelliitto. Viitattu 11.8.2016. (suomeksi)
  2. 1 2 3 4 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  3. 1 2 3 Rotu mittelspitzyhdistys.net: Suomen Mittelspitz Ry. Viitattu 7.12.2015. (suomeksi)
  4. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä, rekisteröinnit 2021-2025 Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  5. 1 2 Rotumääritelmä Suomen Mittelspitz RY. Viitattu 7.12.2015.
  6. ↑ Jalostuksen tavoiteohjelma 2023-2027 (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.10.2026.
  7. 1 2 Historia Mittelspitzyhdistys.net: Suomen Mittelspitz Ry. Viitattu 7.12.2015.
  8. 1 2 3 Mittelspitzien terveys Suomen Mittelspitz ry. Viitattu 20.2.2026.
  9. ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  11. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  12. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  13. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 20.2.2026.
  14. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  15. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 2.4.2026.
  16. ↑ Koirien sydänsairaudet ja niiden diagnostiikka Suomen Kennelliitto. Viitattu 6.10.2026.
  17. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.