Ivar Heikel

Ivar Heikel
	; Ivar Heikel 1890-luvun alkupuolella, valokuva Daniel Nyblin.
Henkilötiedot
Syntynyt	16. tammikuuta 1861; Uusikaarlepyy
Kuollut	8. lokakuuta 1952 (91 vuotta); Helsinki
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	tutkija, professori, valtiopäivämies
Vanhemmat	August Heikel; Aurora Emilia von Knorring;
Puoliso	Hildur Ingeborg Landén (1894–)
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Ivar August Heikel (16. tammikuuta 1861 Uusikaarlepyy^[1] – 8. lokakuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen antiikintutkija (filologi) ja Helsingin yliopiston klassisen kreikan kielen ja kirjallisuuden professori, joka toimi myös Helsingin yliopiston rehtorina.

Henkilöhistoria

Heikelin vanhemmat olivat pitäjänapulainen, varapastori August Heikel ja Aurora Emilia von Knorring ja puoliso vuodesta 1894 Hildur Ingeborg Landén. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1878 ja opiskeli sitten Helsingin yliopistossa valmistuen filosofian kandidaatiksi 1883 ja lisensiaatiksi 1885. Filosofian tohtoriksi hän väitteli 1886. Heikel toimi yliopiston kreikkalaisen kirjallisuuden professorina 1888–1926 sekä yliopiston rehtorina kahteen otteeseen 1907–1911 ja 1920–1922. Hän toimi myös opettajana useissa eri kouluissa 1880-luvulta 1930-luvulle.^[1]

Heikel oli pappissäädyn jäsen säätyvaltiopäivillä 1904 ja 1905 ja kirkollikokouksen edustaja 1913 ja 1918.^[1]

Julkaisuja

Heikel julkaisi useita tieto- ja sanakirjoja sekä suomeksi, ruotsiksi että saksaksi:^[1]

Filologins studium vid Åbo Universitetet, 1894
Eusebius Werke I, 1902
Sosialismi, 1907
Eusebius Werke VI, 1913
Platon, 1919
Retorik, 1923
J. L. Runeberg, 1926
De kristna och den antiska hegendomen, 1927
Lyhyt ruotsin kielioppi, 1928, 1930
Ruotsinkielen oppijakso I-II, 1929
Stilistik, 1929 (suomennettu)
Kortfattad latinsk-svensk ordbok, 1932
Grekisk-svensk ordbok til Nya Testamentet, 1934 (Anton Fridrichsenin kanssa)
Latinalais-suomalainen sanakirja, 1935
Helsingin yliopisto 1640–1940, 1940
Minnen från min levnad I–III, 1945–1947

Heikel myös käänsi useita teoksia sekä suomeksi että ruotsiksi, kuten Eusebioksen kirkkohistorian.^[1]

Lähteet

HEIKEL Ivar August. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
Väisänen, Maija: Heikel, Ivar August (1861–1952). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 6.9.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Viitteet

1 2 3 4 5 L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 164. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.

Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet

[kko50-1] 1 2 3 4 5 L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 164. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.

[1]

n k m Turun akatemian, Aleksanterin yliopiston ja Helsingin yliopiston rehtorit
Kuninkaallinen Turun akatemia (1640–1809)	E. Petraeus (1640–1641) M. Wexionius (1641–1642) Vigelius (1642–1643) Achrelius (1643–1644) Kexlerus (1644–1645) Terserus (1645–1646) Stodius (1646–1647) Alanus (1647–1648) Nycopensis (1648–1649) E. Petraeus (1649–1650) Achrelius (1650–1651) Stodius (1651–1652) Alanus (1652–1653) M. Wexionius (1653–1655) Kexlerus (1655–1656) Nycopensis (1656–1657) Thauvonius (1657–1658) Stodius (1658–1659) P. Bergius (1659–1660) O. Wexionus (1660–1661) Svenonius (1661–1662) Thuronius (1662–1664) Kempe (1664–1665) Thauvonius (1665–1666) Kexlerus (1666–1667) O. Wexionus (1667–1668) Svenonius (1668–1669) P. Bergius (1669–1670) Bång (1670–1671) Miltopaeus (1671–1672) Tunander (1672–1673) Ja. Flachsenius (1673–1674) A. Petraeus (1674–1675) Kempe (1675–1676) Tillandz (1676–1677) Laurbecchius (1677–1678) Svenonius (1678–1679) Jo. Flachsenius (1679–1680) Gezelius (1680–1681) Fahlander (1681–1682) Ja. Flachsenius (1682–1683) Tillandz (1683–1684) Laurbecchius (1684–1685) Svenonius (1685–1686) Jo. Flachsenius (1686–1687) Achrelius (1687–1688) Tolpo (1688–1689) Wanochius (1689–1690) P. Hahn (1690–1691) Ja. Flachsenius (1691–1692) Swederus (1692–1693) Lund (1693–1694) Laurbecchius (1694–1695) Jo. Flachsenius (1695–1696) Braun (1696–1697) Steen (1697–1698†) Rudeen (1698–1699) Alander (1699–1700) Munster (1700–1701) Pihlman (1701–1702) Tammelin (1702–1703) Jo. Flachsenius (1703–1704) Swederus (1704–1705) P. Hahn (1705–1706) S. Hahn (1706–1707) Hielm (1707–1708) Munster (1708–1709) Tammelin (1709–1710) G. Juslenius (1710–1711) Nysselius (1711–1712) A. Pryss (1712-1713) Bröms (1713) A. Pryss (1713–1722) Ross (1722–1724) Schulteen (1724–1725) Ekeblad (1725–1726) A. Pryss (1726–1727) Fahlenius (1727–1728) Thorwöste (1728–1729) D. Juslenius (1729–1730) Scarin (1730–1731) Jo. Haartman (1731–1732) Hasselbom (1732–1733) Björklund (1733–1734) Hassel (1734–1735) A. Bergius (1735–1736) Schulteen (1736–1737) Spöring (1737–1738) A. Pryss (1738–1739) Björklund (1739–1740) Scarin (1740–1741) Filenius (1741) Hasselbom (1743–1744) Hassel (1744–1745) Browallius (1745–1746) Spöring (1746–1747) Browallius (1747–1748) Scarin (1748–1749) S. Pryss (1749–1750) O. Pryss (1750–1751) Hassel (1751–1752) Tillander (1752–1753) Mennander (1753–1754) Mesterton (1754–1755) Clewberg (1755–1756) Kalm (1756–1757) Ja. Gadolin (1757–1758) S. Pryss (1758–1759) O. Pryss (1759–1760) Leche (1760–1761) Tillander (1761–1762) Hassel (1762–1763) Ja. Gadolin (1763–1764) Mesterton (1764–1765) Kalm (1765–1766) Ross (1766–1767) Wallenius (1767–1768) Gadd (1768–1769) Bilmark (1769–1770) Planman (1770–1771) Hassel (1771–1772) Kalm (1772–1773) Ja. Gadolin (1773–1774) Gadd (1774–1775) Ja. Haartman (1775–1776) Nääf (1776–1777) Bilmark (1777–1778) Planman (1778–1779) Lefrén (1779–1780) Ja. Gadolin (1780–1781) Calonius (1781–1782) Gadd (1782–1783) Bilmark (1783–1784) Lefrén (1784–1785) Planman (1785–1786) Porthan (1786–1787) Schalberg (1787–1788) Kreander (1788–1789) Hellenius (1789–1790) Lindqvist (1790–1791) von Bonsdorff (1791–1792) Malmström (1792–1793) Cavander (1793–1794) G. E. Haartman (1794–1795) Bilmark (1795–1796) Lefrén (1796–1797) von Bonsdorff (1797–1798) Porthan (1798–1799) Tengström (1799–1800) Calonius (1800–1801) Schalberg (1801–1802) Hellenius (1802–1803) Jo. Gadolin (1803–1804) G. Gadolin (1804–1805) Mether (1805–1806) Hällström (1806–1807) Calonius (1807–1808)
Keisarillinen Turun akatemia (1809–1828)	G. Gadolin (1809–1810) von Bonsdorff (1810–1811) Jo. Gadolin (1811–1812) G. Gadolin (1812–1813) Hällström (1813–1814) Pippingsköld (1814–1815) Wallenius (1815–1816) Snellman (1816–1817) Myréen (1817–1818) A. J. Lagus (1818–1819) Melartin (1819–1820) Bonsdorff (1820–1821) Fattenborg (1821–1822) Avellan (1822–1823) Pipping (1823–1824) Sahlberg (1824–1825) Bergbom (1825–1826) G. Gadolin (1826–1827) Hällström (1827–1828)
Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto (1828–1919)	Myréen (1828–1829) Hällström (1829–1832) Melartin (1832–1833) Pipping (1833–1839) af Ursin (1839–1845) W. G. Lagus (1845–1848) G. Rein (1848–1858) Arppe (1858–1869) Lindelöf (1869–1872) Moberg (1872–1875) Topelius (1875–1878) J. J. W. Lagus (1878–1884) Ahlqvist (1884–1887) T. Rein (1887–1896) Forsman (1896–1899) Hjelt (1899–1905) Wrede (1905) Hjelt (1905–1907) Heikel (1907–1911) Donner (1911–1915) Ruin (1915–1920)
Helsingin yliopisto (1817–)	Heikel (1920–1922) Suolahti (1923–1926) Tulenheimo (1926–1930) Brotherus (1931–1938) Linkola (1938–1941) Nevanlinna (1941–1945) Långfors (1945–1950) Lönnroth (1950–1953) Ravila (1953–1956) Linkomies (1956–1962) Kivinen (1962–1971) Juva (1971–1973) Palmén (1973–1978) Oker-Blom (1978–1983) Lehto (1983–1988) Tommila (1988–1992) Ihamuotila (1992–1996) Raivio (1996–2003) Niiniluoto (2003–2008) Wilhelmsson (2008–2013) Kola (2013–2018) Niemelä (2018–2022) Lindblom (2022–)

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	FAST ISNI VIAF 2 WorldCat
Kansalliset	Norja Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Tšekki Australia Kreikka Alankomaat Vatikaani
Tieteilijät	CiNii
Henkilöt	Deutsche Biographie DDB Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Biografiasampo Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
Muut	Open Library IdRef Yale LUX Uppslagsverket Finland