Kuvernementti
.svg)
Kuvernementti (ven. губерния, gubernija) oli Venäjän keisarikunnan ensimmäisen tason hallintoalue. Kuvernementtia johti kuvernööri (ven. губернатор, gubernator). Osa kuvernementeista oli yhdistetty kenraalikuvernöörin alaisuuteen. Tällaisia alueita olivat Suomen suuriruhtinaskunta (Suomen läänit katsottiin kuvernementeiksi), Kongressi-Puola ja Venäjän Turkestan. Kuvernementtien lisäksi keisarikunnassa oli myös alueita (ven. область, oblast) ja aluepiirejä (ven. округ, okrug).
Keisarikunnan reuna-alueilla sijainneilla kuvernementeilla oli paikallisia erikoisjärjestelyitä ja siten erilainen asema kuin keskiosissa sijainneilla venäläisillä kuvernementeilla.[1] Kuvernementteja oli aluksi vain kahdeksan kappaletta, mutta vuonna 1914 niitä oli jo 117 kappaletta.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäiset kuvernementit (Moskovan kuvernementti, Inkerinmaan kuvernementti, Kiovan kuvernementti, Smolenskin kuvernementti, Arkangelin kuvernementti, Kazanin kuvernementti, Azovin kuvernementti ja Siperian kuvernementti) perustettiin 18. joulukuuta 1708 osana tsaari Pietari Suuren uudistuksia.[2][3] Vuosina 1713–1719 kuvernementtien alueet jaettiin pienempiin hallinnollisiin yksiköihin: provinsseihin (ven. провинции, provintsii) ja ujesteihin.[4] Myöhemmin kuvernementtien määrä kasvoi 23 kappaleeseen.
Uudenkaupungin rauhassa Pietari Suuren Ruotsilta valloittamat maakunnat Baltiassa siirtyivät virallisesti Venäjän alaisuuteen. Alueelle oli perustettu kaksi uutta kuvernementtia, Liivinmaan ja Vironmaan.[5] Baltiansaksalainen aateli sai pitää aiemmat etuoikeutensa.[1] Viipurin kuvernementti perustettiin Turun rauhan jälkeen vuonna 1744.[6]
Vuoden 1775 uudistuksessa jako kuvernementteihin ja kihlakuntiin eli ujesteihin (ven. уезд, uezd) perustui alueiden väkilukuun. Kuvernementtien lukumäärä oli 40, ja jokaisessa kuvernementissa miespuolisia asukkaita oli 300 000–400 000. Kuvernementit jaettiin pienempiin ujesteihin ja aluepiireihin samoin miespuolisen väestön määrän mukaan: kullakin alueella oli 20 000–30 000 miespuolista asukasta.[4] Samalla kuvernementti-nimityksen tilalle tuli venäläisperäinen namestnitšestvo (наместничество), mutta nimitys kuvernementti pysyi siitä huolimatta käytössä. Vuoden 1796 määräyksellä Venäjä jaettiin jälleen kuvernementteihin ja kihlakuntiin, jotka puolestaan jaettiin volosteihin (ven. волость, volost).
Semstvouudistus (1864) siirsi monessa kuvernementissa provinssien taloudelliset asiat itsehallinnollisille ja vaaleilla valituille semstvokokouksille.[4]
Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjän väliaikainen hallitus nimesi kuvernöörit uudelleen kuvernementtikomissaareiksi. Lokakuun vallankumous jätti aluejaon ennalleen, mutta kuvernementin hallintoelimeksi tuli kuvernementtineuvosto (ven. губернский совет, gubernski sovet). Vuosina 1918–1929 Neuvostoliiton aluejakoa muutettiin lukuisia kertoja. Lopulta vuonna 1929 kuvernementit korvattiin alueilla (oblast), aluepiireillä (okrug) ja piireillä (rajon). Neuvostoliiton jälkeisissä maissa termiä kuvernementti ei käytetä, mutta alueiden ja aluepiirien johtajat Venäjällä ovat kuvernöörejä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Imperial Expansion, Russia encyclopedia.com.
- ↑ Russian Empire encyclopedia.com.
- ↑ Gubernia encyclopediaofukraine.com.
- 1 2 3 Guberniya encyclopedia.com.
- ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 84. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
- ↑ Vanha Suomi portti.kansallisarkisto.fi. Arkistoitu 5.3.2026. Viitattu 31.3.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 26.3.2014. (venäjäksi)
