BRYSSEL – Euroopan on oltava nykyistä vahvempi, pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi toukokuussa.
Orpo kutsui Euroopan unionia ”parhaaksi mahdolliseksi järjestelmäksi” Suomen kaltaisille maille, kun hän piti puhetta Aalto-yliopiston luentosalissa Espoossa. Siksi hän sanoi EU:n puolustamisen olevan suomalaisten etujen mukaista.
Nyt Orpon puheet kuulostavat kaukaiselta sanahelinältä. Ne tuntuvat olevan ristiriidassa sen kanssa, mitä Orpo tavoittelee EU:n budjettiväännössä.
Euroopan unionissa neuvotellaan parhaillaan rahoituksesta vuosille 2028–2034.
Neuvottelut ovat tärkeät EU:n tulevaisuuden kannalta. Rahoituskehys raamittaa sen, kuinka paljon ja mihin unioni voi tulevina vuosina käyttää rahaa.
EU:n monivuotinen budjetti vaikuttaa myös jäsenmaiden omaan taloudenpitoon. Se vaikuttaa jäsenmaksujen suuruuteen sekä siihen, kuinka paljon jäsenmaat saavat EU-rahaa esimerkiksi maatalouden tukemiseen tai alueiden kehittämiseen.
Suomi on leirinsä valinnut. Hallitus ajaa tuntuvia leikkauksia rahoituskehyksestä tehtyihin esityksiin.
Alun perin EU-komissio esitti, että tulevien vuosien rahoitus olisi noin 60 prosenttia nykyistä suurempi, ennätykselliset 2 000 miljardia euroa. Suomi torppasi sen saman tien.
Tänään torstaina EU-maiden johtajat keskustelevat rahoituksesta EU-puheenjohtajamaa Irlannin laatiman esityksen pohjalta. Irlanti teki jo noin 140 miljardin euron leikkauksia komission esitykseen, mutta rahoituksen taso on Suomen mielestä edelleen liian korkea.
Suomi ja viisi muuta jäsenmaata eli Saksa, Tanska, Ruotsi, Itävalta ja Hollanti muodostavat neuvotteluissa niin sanotun nuukien leirin.
Maat ovat EU:n nettomaksajia eli ne maksavat enemmän jäsenmaksuja kuin saavat budjetista rahaa. Nuukat haluavat pitää EU-budjetin maltillisena, jotta jäsenmaksut eivät paisuisi. Kuusikko lähtee tämänpäiväisiin neuvotteluihin siis sakset käsissään.
EU:n budjetin koko varmasti kasvaa nykyisestä. Suomi on valmis siihen, mutta ei halua kasvattaa rahoitusta niin paljon kuin on esitetty. Suomi siis vastustaa massiivista EU-budjettia.
Juhlapuheissa Suomi haluaa panostaa Euroopan vahvistamiseen, mutta se ei ole kuitenkaan valmis maksamaan siitä. Kun kyse on rahasta, äänensävy on toinen.
Suomen linjaa vastustetaan niin jäsenmaiden kuin EU-parlamentinkin keskuudessa.
Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on varoittanut tekemästä suuria leikkauksia rahoitusesitykseen.
– Ne voisivat heikentää merkittävästi niitä tärkeitä tavoitteita, joista olemme yhdessä sopineet, von der Leyen sanoi viime viikolla.
Kaikkien EU-jäsenmaiden sekä parlamentin enemmistön on hyväksyttävä tulevien vuosien rahoituskehys. Tavoitteena on, että EU pääsisi siitä sopuun vielä tämän vuoden aikana.
Painetta lisäävät ensi vuoden suuret vaalit. Esimerkiksi Ranskassa ensi keväänä järjestettävät presidentinvaalit voivat mutkistaa rahoitusneuvotteluita entisestään.
Tänään alkava huippukokous näyttää, onko aikataulu mitenkään mahdollinen.
Yksi kiistanaihe on rahoituksen kokonaistaso. Toisaalta EU-johtajat käyvät kamppailua siitä, mihin rahat käytetään ja mistä unioni voi saada lisää tulovirtoja.
Videolla EU-kirjeenvaihtaja Elli Hiilamo arvioi huippukokouksen ennakko-odotuksia:
