Juuri nyt ei näytä hyvältä.
Sähkön hinta Suomessa voi pysyä kurissa vain yhdellä ehdolla – sähköntuotannon pitää kasvaa samaa tahtia rajusti lisääntyvän kulutuksen kanssa. Mutta uuden tuulivoiman valmistuminen on pysähtynyt viime ja tänä vuonna.
Samaan aikaan Suomeen on tulossa hurjalla vauhdilla todella paljon sähköä kuluttavia datakeskuksia.
Sähkön tuotannossa datakeskusten perässä voi käytännössä pysyä vain tuulivoima, sillä valmiiksi luvitettu voimala saadaan pyörimään parin vuoden kuluessa. Muu suuren mittakaavan sähköntuotanto ei pystyisi näin nopeaan reagoimiseen.
Toistaiseksi on ollut kuitenkin hiljaista.
– Meille ei ole näyttänyt siltä, että tuulivoimahankkeet yhtäkkiä lähtisivät kauhealla vauhdilla liikkeelle, sanoo Fingridin kantaverkkosuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.
Jonkinlaisia heräämisen merkkejä sentään on.
Jyrinsalon mukaan suunnitteilla olevien datakeskuksien kyselyt sähkönostosopimuksista ovat kasvussa. Tästä voi päätellä, että myös uutta sähkön tuotantoa alkaisi pian syntyä.
– Toivottavasti ketsuppipullo aukeaisi ja tuotanto lähtisi kohisten kasvuun. Luvitettuja hankkeita on sen verran, että kyllä siellä pitäisi potentiaalia olla ihan suhteellisen nopealla aikataulullakin saada tuotantoa aikaiseksi, Jyrinsalo sanoo.
Liian halpaa sähköä
Rakennuspäätöstä odottavia tuulivoimalahankkeita on Suomessa kymmeniä, ja niiden yhteenlaskettu teho on jopa kolmetuhatta megawattia. Se on paljon, sillä kaikkiaan Suomessa toiminnassa olevan tuulivoiman teho on 9 500 megawattia.
Nämä hankkeet seuraavat, alkaako sähkön hinta nousta niin paljon, että uuden voimalan rakentaminen voisi olla kannattavaa.
Tässä pohdinnassa eivät riitä arviot seuraavan päivän tai edes seuraavan vuoden hinnoista. Investointipäätöksessä punnitaan vähintään kymmenen vuoden näkymiä.
Vauhdilla lisääntyvää datakeskusten määrää seurataan tarkasti.
Esimerkiksi Suomen suurin tuulivoimatuottaja Ilmatar ei ole kuitenkaan aloittanut vielä yhdenkään uuden voimalan rakentamista vuoden 2024 jälkeen.
Toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckströmin mukaan sähkön hinta ei toistaiseksi ole noussut niin paljon, että investoiminen uuteen sähköntuotantoon alkaisi olla kannattavaa. Odotuksissa on, että kannattavuuden rajalle ollaan jo pääsemässä.
– Sanoisin, että seuraavan vuoden aikana nähdään monennäköistä kysynnän viriämistä. Sitten alkavat sähkömyynti- ja sähkösopimusneuvottelut, ja hankkeiden investoinnit niiden myötä, Weckström arvioi.
Ilmattaressa pidetään nyt hyvänä sähkösopimuksen hintatasona viittäkymmentä euroa megawattitunnilta.
Viime vuosina tähän ei ole päästy.
Viime vuonna pörssihinta Suomessa oli keskimäärin 40 euroa ja toissa vuonna 46 euroa. Tänä vuonna hinta on ollut keskimäärin 59 euroa.
Tavalliselle kuluttajalle 50 euron megawattihinta tarkoittaisi verollisena noin 6,3 senttiä kilowattitunnilta koko vuoden keskiarvona.
Tuulivoimalat myyvät valtaosan tuotannostaan asiakkailleen pitkäaikaisilla sopimuksilla. Weckströmin mukaan Ilmatar käy useiden asiakkaiden kanssa juuri nyt neuvotteluja siitä, millä hinnalla sähkönmyyntisopimuksia voidaan tehdä. Neuvottelut ratkaisevat, alkaako uuden voimalan rakentaminen vai ei.
Weckström luottaa, että markkinat pitävät huolen siitä, että sähkön hinta ei nouse kuluttajien kannalta huolestuttavalle tasolle. Perusteluna se, että markkinat ovat toimineet ennenkin.
Googlen investoinnit vauhdittavat
Weckström pitää paljon huomiota saaneita Googlen datakeskushankkeita erittäin merkittävinä, mutta muistuttaa, että sähkön kysyntä on kasvanut jo aiemmin.
– Google on kirsikka kakun päällä, Weckström luonnehtii.
Google kertoo, että se tuo mukanaan tarvitsemansa energian eli ostaa Fortumilta osan Loviisan ydinvoimaloiden tuotannosta. Lisäksi Google on kertonut investoivansa uusiutuvan energian uuteen tuotantoon.
Olemassa olevasta tuotannosta ostettava osuus on poissa sähkömarkkinoille tulevasta tarjonnasta. Weckström sanookin, että datakeskusinvestoinnit kiihdyttävät myös sähkön tuottajien investointeja.
Ajoitus kuitenkin ratkaisee. Uuden sähköntuotannon pitäisi pysyä kulutuksen vauhdissa.
– Kysyntää sähkölle on sähkön tarjontaa enemmän. On luonnollista, että tämä ero otetaan kiinni.
Sähkön kulutuksen ja tuotannon pitäisi olla tasapainossa joka hetki, mutta sähkö on myös siirrettävä oikeaan paikkaan. Siirtoyhteyksien kapasiteetti on kuitenkin rajallinen. Fingridin mukaan tänä vuonna koko eteläiseen Suomeen ei mahdu uusia suuria sähkön kuluttajia.
Tuulivoima on tärkein
Fingridin Jussi Jyrinsalon mukaan uudesta tarvittavasta sähköntuotannosta valtaosa tuotetaan tuulivoimalla.
Sen tueksi tarvittavaa säätövoimaa tullaan tuottamaan diesel- tai kaasumoottoreilla. Ensimmäinen suuri kaasumoottorivoimala valmistui keväällä Torniossa Outokummun terästehtaan kylkeen.
Sen sijaan suuretkin akkusähkövarastot riittävät vain hetkelliseen huippuhintojen tasaamiseen. Pienydinvoima alkaa saada merkitystä vasta muutaman vuoden kuluttua.
Tekoälybuumi näyttää kuitenkin kasvattavan sähkön kulutusta yhä kiihtyvällä vauhdilla. Fingridillä on Jyrinsalon mukaan koko ajan aktiivisessa neuvotteluvaiheessa jopa satoja datakeskushankkeita. Loppusuorallakin on kymmeniä hankkeita.
– Se on kuuma ala tällä hetkellä ja siinä häärää monenlaista hankekehittäjää.
Laki laittaa pelisäännöt uusiksi
Sähkön kulutuksen ja tuotannon sovittaminen yhteen on niin suuri haaste, että vireillä olevalla lakiuudistuksella halutaan muuttaa perusteellisesti pelisääntöjä.
Valmisteilla olevan lain mukaan datakeskushankkeet pudotettaisiin kotitalouksia ja muuta teollisuutta heikompaan asemaan, kun Fingrid voisi päättää, missä järjestyksessä annetaan uusia liittymiä sähköverkkoon. Nyt sähköliittymät jaetaan niille, jotka ensimmäisenä kysyvät. Käytännössä siis datakeskus voi syrjäyttää muita uusia teollisuusinvestointeja.
Valmistella oleva esitys on Fingridin mieleen.
– Me olemme tuskailleet sitä, että nyt verkkokapasiteetti myydään nopeimmalle liittyjälle, ja sitten voi olla, että se on vuosiksi loppuunmyyty.
